Sinisiä ajatuksia ja jalkarättejä

Teatteri Hermanni

Konsta ja siniset ajatukset

Syvänniemen Teatteri Hermanni Karttulassa 5.7.

Konsta Pylkkäsen jalkarätit. Likaiset ne ovat, mutta helteillä ilman muuta paremmat kuin villasukat. Sukka hikoaa taidottomaksi töppöseksi, vanuu ja venyy joutavanpäiväiseksi mälliksi.

Pylkkäsen jalkarätit avaavat itseoikeutetusti Teatteri Hermannin näytelmän Konsta ja siniset ajatukset, joka perustuu Veikko Huovisen kirjoihin. Jalan ihmettelemisestä se lähtee Havukka-ahon ajattelijakin.

–Tämä ei ole missään nimessä kaunis sorkka; ruma se on, Konsta tuumittelee.

–Mikä kumma on noiden kynsien merkitys varpaissa. Oravahan minä en ole, enkä palokärki.

Huovisen paikoin tuumaileva ja paikoin hauska teksti kantaa näytelmää pitkälle. Huumorin parhaimmistoa ovat mainiot solvaukset, kuten röhkäle, juuttaan räkäkirnu ja pöljä piisami.

Jotta teksti pääsisi täyteen lentoon, pitäisi näyttelijöiden kuitenkin artikuloida ja painottaa sitä paremmin. Nyt katsoja joutuu keskittymään, jotta parhaat sanat eivät pääse luiskahtamaan ohitse.

Koska Huovisen kirjoista on tehty monia elokuvia, on hyvä ajatus ottaa näytelmään mukaan useita eri tarinoita. Lavasteisiin on kiinnitetty tienviittoina teosten nimiä, kuten Lampaansyöjät, Rasvamaksa ja Lentsu, jotka auttavat katsojaa sopeutumaan nopeasti vaihtuviin tarinoihin.

Keskeisiä teoksia näytelmässä ovat Havukka-ahon ajattelija ja Lampaansyöjät, joihin palataan aina uudestaan. Niinpä näytelmän irralliset kohtaukset, jotka eivät saa jatkoa myöhemmin, tuntuvat ylimääräisiltä. Vaikka näytelmä onkin episodiluonteinen, pitäisi rakenteen olla selkeämpi ja eteenpäin pyrkivämpi.

Hauska idea on, että Lampaansyöjät, jossa Pertti Jetsu ja Matti Pajunen velmuilevat Sepenä ja Valtterina, on toteutettu kokonaan musiikin kautta. Janne Nyyssösen säveltämästä musiikista onnistunein kappale on kuitenkin Konstan teemalaulu.

Näyttelijäsuorituksena näytelmän parhaisiin kuuluu ensimmäisen puoliajan lopun monologi, jonka esittää Ritva Puomilahti.

Näytelmässä on leppoisa tunnelma, mutta välillä se on liiankin leppoisa. Lopputulos jää keskinkertaiseksi ja hieman vaisuksi.

Veera Jääskeläinen

Käsikirjoitus ja ohjaus: Laura Elina Martikainen. Musiikki: Janne Nyyssönen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.