Kuin johtajat firmoissaan

Kuudesta puolueesta koottu Jyrki Kataisen hallitus lähestyy ensimmäisen vuotensa loppua. Miten hallituksen taival on tähän saakka sujunut?

Alku oli tahmea. Eikä ihme. Kataisen hallitus synnytettiin väkisin. Syntyi hallitus, jollaista kukaan ei halunnut, mutta joka oli ainoa mahdollisuus.

Seurauksena oli kummallinen hallitusohjelma. Se ei itse asiassa ole yhtenäinen ohjelma, vaan kokoelma kuuden hallituspuolueen tavoitteista, jotka ovat osin keskenään ristiriitaisia. Poliittinen kitti eli yhteinen näkemys yhteiskunnan kehittämisen suunnasta puuttuu.

 

Se on näkynyt selvästi hallituksen työssä. Jokainen ministeri on huseerannut omalla tontillaan ilman muun hallituksen vankkaa tukea.

Tätä arvostelee akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Suomen Kuvalehdessä (20.4.). Hänen mukaansa ministerit ovat kiirehtineet esikuntineen uudistuksia voimaan kuin toimitusjohtajat firmoissaan.

–·Hallitus ei enää kollektiivina puutu ministereiden toimialoihin, Tuori valittelee.

 

Itse asiassa tällä tavalla ovat toimineet jo muutamat aikaisemmatkin hallitukset. Perustuslaki lähtee siitä, että hallitukset toimivat kollegiaalisesti. Se tarkoittaa sitä, että hallitukseen tulevat asiat kuuluvat kaikille ministereille, eivät pelkästään valmisteleville ministereille.

Tavaksi kuitenkin on tullut, että esittelevän ministerin kanta lähes poikkeuksetta tulee koko hallituksen kannaksi. Rutiiniasioissa niin onkin hyvä.

 

Kataisen hallituksen toiminnassa kollegiaalisuuden puuttuminen on hallitusohjelman hajanaisuuden vuoksi ollut silmiinpistävää.

Hallituksen alkutaivalta väritti kamppailu vakuuksista, joita SDP vaati suostumisesta Kreikan tukipakettiin. Vakuudet kirjattiin toki koko hallituksen tavoitteeksi, mutta kokoomuksen tuki valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen uurastukselle oli läpinäkyvän velttoa.

Jos Urpilainen olisi epäonnistunut, kokoomus olisi pessyt kätensä ja muistuttanut, että kyse oli SDP:n vaalilupauksesta, joka oli pakko hyväksyä.

 

Vielä selvemmin hallituksen yhteisen tahdon puuttuminen näkyy kuntauudistuksen valmistelussa. Kuitenkin juuri kuntauudistus on Kataisen hallituksen kunnianhimoisin tavoite.

Kuntauudistuksen valmistelu on sysätty täysin kokoomuslaisen kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen käsiin. Tukea ei ole tullut muilta ministereiltä tai muilta hallituspuolueilta. Päinvastoin. SDP on viime syksystä alkaen kyseenalaistanut Virkkusen ja valtiovarainministeriön kuntaosaston virkamiesten valmistelun.

On arvosteltu sitä, että kuntauudistuksen valmisteluun ei ole otettu mukaan oppositiopuolueita. Paljon kummallisempaa on, että kuntauudistuksen takana ei ole hallituspuolueiden yhteistä tahtoa. Virkkusen oma tahto ei riitä uudistuksen läpiviemiseen.

Seurauksena on pahimmillaan täydellinen mahalasku.

 

Kataisen hallitus on ohjelmansa ja työtapojensa vuoksi poliittisesti heikko. Hallitus olisi haurastunut entisestään, jos se ei olisi kyennyt sopimaan valtion menojen leikkauksista ja verojen korottamisesta.

Hallitus saattaa kuitenkin pysyä pystyssä vaalikauden loppuun, koska sille ei ole vieläkään vaihtoehtoa. Oppositiossa olevat perussuomalaiset ja keskusta ovat sisäisesti hajanaisia puolueita, joilla ei tällä hetkellä ole kykyä vastuunkantoon.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on hajalla. Keskusta taas kipuilee puheenjohtajaongelmiensa vuoksi.

 

Kirjoittaja on Savon Sanomien toimituspäällikkö.

Uusimmat

Mielipide

Pipot päähän

Milloin saamme pieniä toimijoita vanhustenhoitoon?

Onko edistäminen yleinen etu?

Aloituspaikat turvataan myös jatkossa

Ennen oli mäkihypytkin hienompia

Edelleen laajasti vanhustyötä

Siilinjärvellä hankittiin kilpailutuksessa pelkkää laatua

Brexit avaa uusia sijainti-markkinoita myös Savolle

Kuva ihastutti

Peruskoulun resurssit kuntoon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.