Lääkäri Lukijan sanomissa: Henkilökunta ylikuormittunut, minkä maksaa lopulta potilas

Lääkäri Ari Miettinen arvioi KYSin päivystystyön työntekijämäärän pieneksi torstain Savon Sanomien Lukijan sanomissa:

 

"Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystykseen on vuosien saatossa lisätty henkilökuntaa, mutta päivystystyötä tekevän hoitohenkilökunnan kokonaismäärä on kuitenkin Pohjois-Savossa vähentynyt. Tämä on seurausta esimerkiksi siitä, että päivystyksen palveluita on keskitetty suuriin päivystyspisteisiin.

Sama koskee KYSin alueen ensihoitoa. Tehtävämääriin ja kuljetusmatkoihin verrattuna ensihoitajia on vähemmän kuin aikaisemmin.

Jatkohoitopaikan löytäminen potilaalle on myös haastavaa. Vuodeosastopaikkoja on vähennetty. Potilaat joutuvat jäämään päivystykseen odottamaan määränpäätään. Päivystyksen henkilökunnan määrä ei ole mitoitettu siihen, että välillä potilaat jäävät puoleksikin vuorokaudeksi päivystysalueelle.

 

Parantuneen kotihoidon ja kuntoutuksen sanotaan vähentävän ensihoidon ja päivystyksen tarvetta. Jopa puhutaan, että potilaat eivät enää edes tarvitse osastoja ollenkaan. Kaatuuko kuntoutettu ihminen sitten suorilta jaloiltaan hauta-arkkuun ilman palveluiden tarvetta? Ei kaadu.

Kuntoutus on todennäköisesti paras ihmisen toimintakyvyn parantaja, mutta se ei vähennä päivystyksellisen palvelun tarvetta – ainoastaan siirtää sitä. Sama koskee parantunutta kotihoitoa. Vanhakaan ihminen ei silti kuole pirtin nurkassa kotona. Parantunut koti- ja avohoito tarkoittavat myös sitä, että kun päivystykseen jossain tilanteessa päädytään, kunto on huono tai sairaus entistä vakavampi. Eikä päivystyskäynnistä selvitä reseptien kanssa kotiin samana iltana.

Olemme syystäkin ylpeitä esimerkiksi aivoinfarktin päivystyksellisen hoidon parantumisesta, minkä ansiota on muun muassa ihmisten ennenaikaisten vammautumisten väheneminen. Päivystyspalveluiden tarvetta tämäkään seikka ei vähennä, vaan päinvastoin.

Myös aivoinfarktin akuuttihoidon arviointiin tarvitaan entistä enemmän ensihoidon ja päivystyksen resursseja. Ei ihminen hätäkeskukseen soittaessaan tiedä vaivaako häntä vaaraton hyperventilaatio vai heti hoitoa vaativa aivoinfarkti.

Ei ole sattumaa, että KYSin päivystyksen järjestelmästä ei nähdä päivystyksen potilaiden läpimenoajan tilastoa tai lääkäreille tulleita konsultaatioita koko ajan. Vaikka näistä kaikki kirjautuvat kyllä järjestelmään. Päivystyksen lääkäri on suuren osan aikaa työllistynyt vastatessaan puhelimeen, ja päivystyksen hoitajat pyörittävät päivystyksen sisällä ylimääräistä osastoa jatkohoitopaikkojen puutteessa.

 

KYSin järjestelmän määrittelyt on tehty tarkoituksella niin, että ne peittävät tehtyä työtä pois näkyvistä. Esimerkiksi 12 tuntia päivystyksessä kahdella eri erikoisalalla olleesta potilaasta kirjautuu vain yksi käynti yhdelle erikoisalalle.

Vuoden lopussa sitten esitellään tilastoja. Ei tarvita lisähenkilöstöä, koska eivät ole käyntimäärät juurikaan kasvaneet! On sama, jos autokorjaamo mittaisi tehdyn työn määrän pelkästään korjattujen autojen lukumäärällä. Polttimon vaihto laskettaisiin yhtä isoksi työksi kuin kytkinremontti.

Väitän, että yksittäisen päivystyksen tai ensihoidon työntekijän tekemä työ on tuplaantunut muutamassa vuodessa. Huijaus on niin hyvin rakennettu ja peitetty kauniiden korusanojen risukasaan, että suurin osa johtajistakaan ei edes tajua ongelmaa. Hyvässä uskossa hekin toimivat kuten käsketään.

Henkilökunnan viestit jaksamisesta leimataan turhaksi työpaikalla esiintyväksi kielteiseksi asenteeksi.

En väitä, että aikoihin, jolloin päivystyksen hoitajat ja lääkärit katsoivat suuren osan aikaa urheilua televisiosta, pitäisi palata. Mutta nyt olemmekin toisessa äärimäisyydessä. Työntekijän ylikuormitus on normaali tilanne päivystyksessä.

 

Olen tehnyt 15 vuotta enimmäkseen lääkärin päivystystyötä, enkä vieläkään vaihtaisi alaa. Olen aina tykännyt sopivasti vilkkaista työvuoroista. Mutta nyt minunkin suoritustasoni on jo käyrän laskevalla osalla kuormituksen kasvaessa.

Ihmisten mieleen on pinttynyt vahvasti suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän loistavuus. Hoidossa sattuneita virheitä ja epäkohtia katsotaan ruusunpunaisten lasien läpi mahdollisimman pitkään. Sopivien lasien läpi katsoen matemaattiset faktatkin voidaan hävittää.

Päivystäviä lääkäreitä ja hoitajia on näillä laseilla katsoen enemmän kuin ennen, ja ihmiset sairastavat vähemmän. Tosiasiassa päivystyksellisen terveydenhuollon työntekijöitä on paljon vähemmän, ja sairastavuus on väestön ikääntyessä lisääntynyt.

Päivystyksessä tehtävä työmäärä on tilastoissakin sujuvasti häivytetty, ja tekijöitä näyttää olevan ihan riittävästi. Lopulta henkilökunnan ylikuormituksen maksajaksi jää kaikessa suhteessa potilas."

 

Ari Miettinen

Lääkäri

Kuopio