Matti Vanhanen: "Suomen asia on meidän"

Mielipidekirjoitus

Viime vuonna juhlistimme 100-vuotista itsenäisyyttä, tai oikeammin sen johdantoa. Vuosina 1918
–1919 seurasi kansalaissota, valtiollisten instituutioiden rakentaminen, hallitusmuototaistelu kuningaskunnan ja tasavallan välillä sekä tunnustusten saaminen itsenäistyneelle maalle.

Noina vuosina ja vuosikymmeninä niiden jälkeen erityisen valtioviisasta toimintaa oli valtiojohdon määrätietoinen yhteiskunnan eheyttäminen. Evakkojen asuttaminen, sotainvalidien huollon järjestäminen, sosiaaliturvan rakentaminen, sivistyksen painottaminen, demokraattiset rakenteet kunnanvaltuustoista eduskuntaan
- arjen realismi voitti vihanpidon ja yhdessä rakennettu hyvinvointivaltio loi sille parhaat mahdolliset edellytykset.

Elämme aikaa, jona tietoa on olemassa enemmän kuin koskaan ennen. Samalla tahallisesta väärinymmärtämisestä ja faktojen vääristelystä omien tarkoitusperien tueksi on tullut arkipäiväistä.

Sivistys kaventuu hetkellä, jolloin realismia ja ymmärrystä maailman muutoksen syy-seuraussuhteista tarvittaisiin enemmän kuin koskaan. Myös eriarvoistuminen ja sen tunne lisääntyvät.

Tämä kehitys on johtanut jakautumiseen toisiaan vieroksuviin kuppikuntiin ja ihmisten tilannekuvien eriytymiseen. Voimakkaita jakolinjoja on noussut niin Helsingin ja muun Suomen, liberaalien ja konservatiivien kuin maahanmuuttomyönteisten ja -kielteisten välille. Osa poliittisista toimijoista lietsoo vastakkainasettelua.

Presidentiltä vaaditaan nyt menneiltä vuosikymmeniltä tuttua valtioviisasta toimintaa ennen kuin keskinäisestä katkeruudesta ja eriytyvistä todellisuuksista tulee arkipäiväämme emmekä kykene enää sopimaan asioista ja tekemään yhteisiä päätöksiä. Tätä maata on rakennettava niin, että jokainen suomalainen voi tuntea sen omakseen.

Suomen asia on ollut aina mitä suuremmissa määrin kiinni itsestämme
- tavallisista suomalaista. Toisistamme ja taloudesta huolehtimalla olemme pysyneet pystyssä, vaikka maailmalla on tuullut.

Suomen asia on myös kiinni siitä, että se osataan järkevällä tavalla kytkeä kansainväliseen yhteistyöhön.

Seuraavan presidentin velvollisuus on laajentaa Suomen ulkopolitiikkaa. Nyt olemme keskittyneet perinteiseen turvallisuuspolitiikkaan, Itämeren alueelle. Yksi maailman vakaimmista merialueista täytyy pitää irti konflikteista jatkossakin, mutta meidän on ymmärrettävä maailmanlaajuisia syy-seuraussuhteita.

Suomen on oltava paljon nykyistä aloitteellisempi pakolaisuuden ja terrorismin ehkäisyssä. Afrikan väestökasvun sekä ruoka- ja työpulan vaikutukset koskettavat meitäkin vaikka ummistaisimme siltä silmämme tai sulkisimme rajamme.

Euroopasta ei voi tulla afrikkalaisten tulevaisuuden maanosaa, vaan Afrikasta itsestään täytyy se tehdä EU:n, Pohjois-Amerikan ja Kiinan tuella.

Presidentinvaalit eivät ole läpihuutojuttu tai kruunajaiset. Vaaleissa kansalaiset ratkaisevat Suomen suunnan kuudeksi vuodeksi. Ehdokkaissa on eroja. Näissäkin vaaleissa suomalaisten on tärkeää kertoa, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitä arvoja edustamme.

Uusimmat

Mielipide

Nerokkuudella tulee rahaa ovista ja ikkunoista

Kultakuume tarttuu kotisohvalle asti

Sopu on vielä kaukana

Turhaa tyhjäkäyntiä

Älä anna tulorekisterin yllättää

Jatkuva turvallisuusongelma

Kuopio - lupa tehdä viisaasti ja tasapuolisesti

Eipä naureskella kiinalaisille

Järjestömafia kansa-kunnan tuhoksi

Annetaanko maalla harrastaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.