Merja Kyllönen: "Mihin suuntaan Suomi vie Eurooppaa?"

Euroopan unionin eri toimielimissä keskustellaan jatkuvasti isoista, globaaleista teemoista ja niiden merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle: pakolaisvirroista, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja sen hillinnästä, työn murroksesta, veroparatiiseista, EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta.

EU:ssa keskustellaan paljon myös EU:sta: mitä se on, mitä sen pitäisi olla, mitkä ne yhteiset arvot ovat, johon Euroopan maat ovat sitoutuneet.

Suomalaiset ovat olleet tässä keskustelussa hämmentävän hiljaisia. Viime vuosina Suomi on näyttäytynyt eurooppalaisessa keskustelussa lähinnä omien etujensa puolustajana, ilman vaatimuksia paremmasta maailmasta.

Suomen innokkuus EU:n uuden puolustusyhteistyön kohdalla jatkaa tätä linjaa.

Tähän saakka Euroopan unionissa on ollut virallinen konsensus, ettei budjettivaroja käytetä puolustustarkoituksiin.

EU:n puolustusrahasto rikkoo tämän linjan. Kyse ei ole mistään pikkurahoista: puolustusrahastolle on korvamerkitty varoja 38,5 miljardia euroa budjettikaudelle 2021
-2027. Komissio haluaa esittää rahaston aloittamista jo vuonna 2019 ja varata vuoteen 2020 mennessä varoja siihen 2,59 miljardia. Tästä summasta tulisi 590 miljoonaa suoraan EU:n budjetista.

Lisäksi aseistukseen käytettäisiin tulevan vuosikymmenen aikana 5 miljardia ja tutkimukseen 500 miljoonaa euroa. 1,5 miljardia tulee EU:n budjetista ja loput 3,5 miljardia kunkin jäsenmaan omasta kassasta.

Tämän lisäksi haetaan kahden prosentin kokonaistavoitetta bruttokansantuotteesta kaikkien EU-maiden puolustusmenojen osalta.

Jos kaikki tämä toteutuu, saa Suomi kesäkuussa 2019 hyvin erilaisen EU:n puheenjohdettavakseen. EU:n rooli muuttuu rauhanprojektista kohti sotilas- ja puolustusunionia.

Uhkakuvien korostamisen ja massiivisen sotilaallisen varustautumisen sijaan Suomen olisi mahdollista vaikuttaa Euroopan unionissa ja globaalisti tasa-arvon, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeudenmukaisen tulonjaon sekä monenkeskeisen yhteistyön puolesta.

EU:lla on ollut vaikeuksia löytää yhteisiä, kaikkia jäsenmaita hyödyttäviä ratkaisuja monessa kansalaisille tärkeässä asiassa. Talouskriisin jälkeinen leikkauspolitiikka on vain pahentanut Euroopan sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia.

Jos EU:n politiikan suuntaa ei muuteta sosiaalisia oikeuksia ja demokratiaa lisäävään suuntaan, kasvava tyytymättömyys, epäluottamus ja kansallismielisyys tulevat murentamaan unionin merkitystä entisestään.

Suomen näytönpaikka on jo edessä jo reilun vuoden päästä. Kuinka me rakennamme turvallisempaa maailmaa
- turvallisempaa Eurooppaa, jossa elämme yhdessä ja olemme yhdenvertaisia? Pohjautuvatko eurooppalaiset päätökset kestävään ilmastopolitiikkaan? Edistämmekö me vakautta ja puramme jännitteitä?

Suomen on mahdollista ottaa suurempi rooli kansainvälisen rauhan ja kestävän kehityksen edistäjänä, mutta siihen me tarvitsemme ensin omia unelmia paremmasta maailmasta. Onko meillä niitä?

Uusimmat

Mielipide

Parannuksia Puijolle pienin askelin

Discovery-kanavat menivät suoratoistoon

Maakuntamme ovat Suomen rikkaus

Kansainvälinen houkuttavuus kasvun takeena

Piispat oikeassa Heinäveden kaivoshankkeesta

Ruutu tarjoaa maiskuttelevaa ruokaseuraa

Tasappuolista pysäköintiä, kiitos!

Bassomusiikki jytisi syksyn sateessa

Sijoitustili - syrjäisen lottokioskin toivonkipinä

Teinien kanssa kannattaa nopea, paikallinen sopiminen.

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.