Paavo Väyrynen: "Suomi tarvitsee uuden suunnan"

Mielipidekirjoitus

Tämän vuoden presidentinvaalit ovat risteyskohta Suomelle. Nyt määritellään pidemmän aikavälin askelmerkit Suomen tulevaisuudelle.

Onkin tärkeää, että äänestäjät ymmärtävät, mitä heidän äänestysvalintansa merkitsee Suomen itsenäisyyden, turvallisuuspoliittisten ratkaisujen, maahanmuuton ja sisäpolitiikan suhteen.

Valtiollista itsenäisyyttämme uhkaa tiivistyvä EU:n sisäinen yhdentyminen. Euroalueella näköpiirissä on muuttuminen unionin ylikansalliseksi liittovaltioytimeksi, jossa toteutuu velkojen ja budjetin suhteen jäsenmaiden välinen yhteisvastuu. Suomen jäsenyys euroalueessa on myös sisäpoliittisten vaalikeskustelujen ytimessä, sillä siitä johtuvat sekä korkea työttömyys että julkisen sektorin kipeät menoleikkaukset. Tälle politiikalle on ollut ja on vaihtoehto, eroaminen euroalueesta.

Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta uhkaavat sekä EU:n yhteisen puolustuksen kehittyminen että tiivistyvä yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa. Vain pieni vähemmistö suomalaisista tukee Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Siksi liittoutumiseen pyritäänkin Euroopan unionin kautta.

Suomi on pyrkinyt tulkitsemaan Lissabonin sopimusta siten, että se velvoittaisi EU:n jäsenmaita antamaan toisille jäsenmaille myös sotilaallista apua. Jos Euroopan unioni muutettaisiin sotilasliitoksi, Suomelle tulisi kovempia sotilaallisia velvoitteita kuin Nato-jäsenyyden perusteella. Sotilasliitoksi muuttuvan EU:n kautta Suomesta tulisi lisäksi osa Naton eurooppalaista pilaria.

Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka tarvitsee myös uuden suunnan. Syksyllä 2015 moni heräsi kysymykseen, mitkä ovat Suomen kestokyvyn rajat turvapaikanhakijoiden vastaanotossa. Suomeen saapui tuona vuonna yli 30 000 turvapaikanhakijaa, millä on ollut suoria ja välillisiä vaikutuksia Suomen talouteen ja turvallisuuteen.

Surullisinta on, että Suomi ei näytä oppineen mitään syksystä 2015. Toisin kuin Ruotsi, Norja, Tanska sekä Saksa ja Itävalta, Suomi ei ole vieläkään palauttanut rajatarkastuksia. Kahden viimeksi kuluneenkin vuoden aikana Suomeen on tullut yli 10 000 turvapaikanhakijaa lisää.

Uusi suunta tarvitaan myös Suomen sisäpolitiikkaan.

Suomessa on ponnisteltava köyhyyden poistamiseksi. Meillä on arvioitu olevan miljoona köyhää: eläkeläisiä, työttömiä ja opiskelijoita. Satatuhatta lasta elää köyhissä perheissä.

On ryhdyttävä edistämään kestävää kehitystä. Suomessa on meneillään ennen näkemätön alueellinen keskittäminen. Suomi on harvaan asuttu maa, jonka talous perustuu rikkaisiin uusiutuviin luonnonvaroihin ja siihen, että myös koko maan henkiset voimavarat voidaan käyttää kansakunnan hyödyksi. Jo nyt suhteettoman suuri osa suomalaisista asuu pääkaupunkiseudulla ja parissa muussa suuressa kaupungissa.

Keskittämispolitiikka hyödyttää vain kasvukeskusten rakennusliikkeitä ja muuta yritystoimintaa.

Uusimmat

Mielipide

Tolkkkua loppuun asti siltatyömaalla

Iskä, miksi sotia pidetään?

Itärata on kannattava hanke

Mustikka ei pidä avohakkuista

Muuruveden koulua ei saa lakkauttaa

Hyviäkin uutisia

Kauhua, fantasiaa ja Suomi-draamaa

Lapsiystävällinen Savo-Karjala

Tuonti heikentää elintarvikeketjua

Karttulantielle jalkakäytävä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.