Akka airoissa; tarvitseeko kalastuskortin?

Harjoittaako verkkosouvissa soutuakka sellaista kalastusta tai ylipäätään kalastusta lainkaan, että tarvitsisi valtion kalastuskortin?

Kalastuslaki sanoo, että jokaisen 18 vuotta täyttäneen mutta alle 65-vuotiaan, joka harjoittaa muuta kalastusta kuin onkimista ja pilkkimistä, on maksettava säädetty kalastuksenhoitomaksu.

Lain uudistamista parhaillaan valmisteleva ministeriön työryhmä on tiettävästi esittämässä, että 65 vuotta täyttäneetkin tulisivat maksuvelvollisiksi. Ainakaan minua se ei hermostuta, vaikka kuulunkin noihin huru-ukkoihin.

Niin taikka näin, onko verkon soutaminen tai narun vetäminen verkkojäillä ylipäätään "kalastuksen harjoittamista"? Tiukkapipoisesti tulkiten saattaisi ollakin, mutta saattaisi olla olemattakin.

Aikanaan työelämässä pomotin muutamaa poliisivaltuuksilla toimivaa metsävaltion erävalvojaa, nykyistä erätarkastajaa. Annoin silloin heille suosituksenomaisen ohjeen, että älkää ihmeessä udelko soutuakalta tai narunvetäjältä lupia ja papereita, kunhan vain sen asiat ovat kunnossa, joka askaroi pyydysten kanssa.

Eihän mikään laki velvoita utelemaan. Mutta jos utelee, niin saattaa syntyä tulkintavaikeuksia, jos papereita ei ole. Parempi "unohtaa" utelu. Se ei kuulemma ollut kaikkein asiallisin suositus, mutta jotenkin minusta tuntuu, että metsävaltion vesillä saivat soutuakat olla rauhassa.

Taitavat saada olla nytkin. Kysyin näet erätarkastajilta heidän mielipidettään asiasta. Soutuakan suhteen käytäntö on yksiselitteisesti entisenlainen, että soutaja ei tarvitse minkään maailman papereita.

Narunvetäjät sen sijaan kyllä osallistuvat pyydysten käsittelyyn ja siten "kalastuksen harjoittamiseen", mutta heidän suhteensa ei olla turhan uteliaita.

Hyvä niin eli maatiaisjärkeä jäille vaikka tulkinnanvaraisestikin! Mikäpä minun on eläkejääränä puhua, kun ei ole vastuuta asiassa.

Telkkarin luonto-ohjelmistakin tuntuu puuttuvan silloin tällöin ainakin pikkuisen vastuuta.

Viime syksynä kohistiin niiden rehellisyydestä ja aitoudesta, kun Kuhmon karhuja esitettiin siperialaisina. Tokko kovin suuri synti, kun samoja karhuja molemmissa. Mutta todisti se sen, että kuvilla on helppo "valehdella" ja manipuloida.

Sen sijaan täysin väärän tiedon esittäminen luonto-ohjelmissa ihmetyttää ja on tuomittavaa. Esimerkiksi viime helmikuussa Avaran luonnon Itämeri-ohjelmassa supikoiran pennut oikein lajilta mainiten telmivät Tanskan rannikkometsissä, vaikka supikoira ei ole ainakaan vielä levinnyt lähellekään Tanskanmaata. Uhka on tosin olemassa.

Liettuan rantamaiden osalta samassa ohjelmassa selvällä suomen kielellä ääneen ihasteltiin kanien runsautta, kun "kaneilla on poikasia ympäri vuoden, koska ne saattavat synnyttää kaksitoistakin poikuetta vuodessa"!

Kyllähän se tiedetään, että kanit sikiävät kuin "kanit", mutta taisi mennä ainakin selostuksen suomentajalta poikaset ja poikueet sekaisin monen asvaltin ulkopuolelle uskaltamattoman luontokansalaisen totuudeksi.

Kirjoittaja on kuopiolainen eräneuvos.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kuinka korvata maitotuotteita?

Miksi Yle väheksyy kirjallisuutta?

Onnellinen vainaja

Monenlaista uutista ja uutislähetystä

Brexit-sopu saavutettu – ja lehmät lentää

MTV suunnittelee tähtiensä urat

EU-maa, joka marssii Attilan jalanjäljissä

Suomen kauden villit kuukaudet

Jouko Turkka pisti veljekset uusiksi

Annoin toisen mahdollisuuden Muuntohiilelle

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...