Diginatiivit eivät opi älyttömästi

Kukaan ei kuuntele, ketään ei kiinnosta. Opettaja yrittää epätoivoisesti saada vangittua älylaitteiden näpertelyyn keskittyneiden oppilaiden huomiota.

Karttakepin paukutus liitutauluun ei auta. Kalvo toisensa perään vilisee piirtoheittimellä – turhaan.

"Miten nykynuorisosta on tullut tuollainen tyrannisukupolvi, joka ei kunnioita auktoriteetteja eikä jaksa keskittyä oppitunneilla? kaikuvat opettajien hätähuudot.

 

Pisa-tulokset romahtavat, työrauha heikkenee ja oppilaiden kiinnostus koulua kohtaan laskee. Ahaa, nykynuoret siis ovat laiskoja! raksuttaa selkeä johtopäätös.

Toista se oli silloin vanhoina hyvinä aikoina, kun kaikki vapaaillat tankattiin päähän Suomen presidenttien toisia ja kolmansia nimiä pistokokeita varten.

Diginatiivit, eli jo taaperona kosketusnäytöllä sujuvasti surffaava sukupolvi, on oikea yhteiskunnan häpeäpilkku. Syyttävä sormi osoittaa vuorollaan niin epäonnistuneeseen kotikasvatukseen, huonoon kuriin kuin mobiililaitteisiinkin.

Mitä jos syy ei ole yksikään näistä?

 

Syvin ongelma piilee sukupolvien välisessä ymmärryksen puutteessa. Vanhempien ikäluokkien on vaikea käsittää, että perinteiset opetusmetodit eivät tehoa digilaitteisiin kiinnikasvaneisiin nuoriin.

Lukiolaisten liiton selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia lukiolaisista kokee, että tietotekniikasta on hyötyä opiskelussa. Valtaosa myös ajattelee sähköisten oppimateriaalien lisäävän opiskelun mielenkiintoisuutta. Silti vain reilu kymmenes kertoo saavansa vapaasti käyttää omia laitteitaan oppitunneilla osana koulutyötä.

Diginatiivit hallitsevat uuden teknologian, mutta eivät pääse hyödyntämään taitojaan käytännössä. Ei ihme, ettei opiskelu innosta.

 

Vaikka olen kantanut lapsena selkä köyryssä kirjoja ja tottunut paperilehden lukemiseen, on uusi teknologia napannut minutkin koukkuunsa. Paperilehden sijaan iPad-versio vie voiton 100–0. Some- ja uutisvirta pitää tarkistaa viiden minuutin välein. Voin samaistua täysin ahdistuneisiin ja levottomiin mobiililaitteista erotettuihin koululaisiin.

Miksi tabletit ja puhelimet pitäisi takavarikoida? Älylaitteilla voitaisiin katsoa opiskeltavaan aiheeseen liittyviä videoita, lukea artikkeleita ja vaikka tsekata unohtunut verbi nettisanakirjasta. Sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää tiedonhaussa ja keskustelualustana.

Voin luvata, että jo älypuhelimen lempeä läsnäolo tekisi ihmeitä työrauhalle.

 

Onneksi yhä useammassa koulussa on herätty teknologian mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Tuusniemen lukiolaiset saivat ennen joulua omat tabletit opiskeluvälineiksi (SS 20.12.), ja Kuopion klassillisessa lukiossa on kehitetty jo useamman vuoden ajan uutta tekniikkaa hyödyntäviä opetusmenetelmiä.

Toki kuntien rahatilanne aiheuttaa hankintoihin omat rajoitteensa. Mahdollisuuksien mukaan innovaatioihin kannattaa kuitenkin satsata, koska ilman kehitystyötä Pisa-alamäki tulee vain jatkamaan laskuaan.

Jos teknologiamörkö pelottaa opettajaa, voisiko neuvoa kysyä diginuorelta? Vuorovaikutus olisi aika kova sana.

 

P.S. Mannerheimin koko nimi on Carl Gustaf Emil.

Katsoin ihan itse puhelimella Googlesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Yhtä köyttä itäradan puolesta

Markkinointi-viestintä on yhä enemmän tyhjiä kliseitä

Hieman hiilihydraateista

Hanaun isku toi uusia paineita Merkelin seuraajalle

Murphyn laki pitäisi kumota

Ilmastorahaa tarjolla Euroopassa

Kun ravintolan sisään tulvi kuormallinen lunta

Anton Paulon uusi koti

Koulussa juoksin, mutten oppinut juoksemaan.

Entä jos olisit itsesi paras ystävä arvostelemisen sijaan?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...