Eläkekatto 5 000 euroon - se kyllä riittää köpöttelyyn

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen taannoinen eläkekiista selvitettiin rimaa hipoen siirtämällä se tuttuun turvasatamaan, työryhmään. Tokko sieltäkään tulee ihmelääkkeitä - työryhmästä vääntyy helposti työtyhmä.

Painostuskeinot palauttivat mieleen edellistä lamaa edeltävät ajat: yleislakkoko aseeksi hetkellä, jossa maa ja maailma syöksyvät kohti tuntematonta? Hulluksiko tämä järkevä kansa on tullut? Yleislakko, tikittävä eläkepommi ja yleismaailmallinen lama ovat kaamea yhdistelmä.

Jos "työtyhmässä" ei järki voita, ajaudumme umpikujaan; leikkauksiin tai eläkemaksujen ravakoihin korotuksiin.

Esitys oli lepsu: kahden vuoden korotus yli kymmenen vuoden siirtymäajalla. Vaivaiset kaksi kuukautta vuodessa lisää työuraa - eihän se riitä! Sitä ennen maksujen ja etuuksien yhtälö räjähtää käsiin.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen johtaja Pasi Holm sanoi juuri Suomen tarvitsevan joka vuosi 10 000 maahanmuuttajaa nykyisten eläke-etujen säilyttämiseksi. Myös työelämän ulkopuolella olevat olisi saatava töihin.

Ei ole mietoa. Hallitus tarjoili vasta alkupaloja.

Eläkekiista oli oikeastaan puhdas jatkumo eläkeremontista, jolla alennettiin eläkeikää 63:een ja luotiin samalla bonusjärjestelmä 68 vuoteen saakka. Siinä oli hyvää ja huonoa. Joustavuus ja kannustavuus pitempiin työuriin hyvää, alarajan laskeminen huonoa. Tuli heti takapakkia kuin viinaverossa.

Tuolloin olisi pitänyt tunnustaa tosiasiat ja säilyttää täysimääräisen eläkkeen alarajana 65 vuotta.

Eläkeiän nostaminen yksistään on hidas tie. Käytännössä eläköityminen laahaa kaukana, keskimäärin 59 vuodessa. Taantuma painaa eläköitymisikää yhä alemmas työttömyyden kasvun myötä. Paine työssä oleviin kasvaa entisestään. Samaan aikaan rahastoitu työeläkevarallisuus sulaa, viime vuonna noin kuudenneksella. Eläkepaketti leviää käsiin.

Fortumin toimitusjohtaja siirtyy yli 40 000 euron eläkkeelle tienattuaan kuudessa vuodessa yli 30 miljoonaa euroa. Samalla kävi ilmi, että maassa on iso joukko yli 20 000 euron eläkettä nauttivia.

Seuraava remontti on eläkekaton säätäminen. Ei ole mitään tolkkua siinä, että eläke on määräytynyt aina viime vuosiin saakka muutamien viimeisten työvuosien ansioista. Ansiot ovat työnantajan ja työntekijän välinen asia, mutta eläke ei saisi olla. Se ei ole "omaa rahaa". Sen maksamiseen osallistuvat kaikki veronmaksajat, nimenomaan seuraava sukupolvi. Nyt eläköityvät eivät ole rahoittaneet edeltäjiensä eläkkeitä, koska työeläkejärjestelmää ei tuolloin ollut olemassa.

Kohtuullisuuden raja saattaisi olla 5 000 euroa. Sekin pitäisi sisällään noin 10-kertaisen eläkehaitarin. Sen pitäisi riittää köpöttelyyn. Saavutettua elintasoa ei voi lukita.

Ja ne suurituloiset, jotka eivät ole hankkineet kattoa päänsä päälle työaikana, joutavatkin kärvistellä viiden tonnin "kansaneläkkeellään" toisten nurkissa.

Kätevimmin eläkekatto toteutuu säätämällä eläkeprosentti alenevaksi tulojen kasvaessa. 50 000 euron kuukausitulolla eläkekertymäksi riittäisi 10 prosenttia.

Ilman eläkekattoa ja työurien jatkamista työeläkemaksut nousevat 21 prosentin nykytasolta roimasti, ja eläkkeet kuormittavat raskaasti julkisen talouden liikkumavaraa. Kenellä on sydäntä jättää sellaista perintöä jälkipolvelle?

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Savon Sanomien pääkirjoitustoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kun koolla on väliä

Ei yhtään ylimääräistä

Elokuva ei ole pelkkää elokuvaa

Opi suojelemaan omaa energiaasi

Korkean korvamatoisuuden kappale

Miksi katsotte vääränlaisia ohjelmia?

Internet on vallannut vapaa-ajan

Disney+ tulee ja mullistaa markkinat

Pelastusarmeija itkettää tv-katsojaa

Lomamatka toi oivalluksen kotimaastamme

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...