Jääkö metsään syksyllä orpoja hirvenvasoja?

Ennen lain muutosta olivat rauhoitettuja naarashirvet, joita vasa seurasi. Lain soveltaminen aiheutti monia hankaluuksia ja jopa vääriä tulkintoja.

Metsässä havaittu yksinäinen vasa aiheutti tutkimuksen ja joskus viranomaisten taholta päädyttiin jopa ”oikeusmurhaan”. Samoilta alueilta ammuttu naarashirvi tuomittiin valtiolle, ja ampujaa rangaistiin vielä sakoilla. Ammuttu naaras ja yksinäinen vasa ei olleet välttämättä edes sukua toisillaan.

Lain muutoksen ja naaraiden vapautuksen jälkeen jotkut arvelivat hirvijahdin muuttuvan täysin vastuuttomaksi. Näin ei ole suinkaan käynyt, vaan metsästäjät ovat osoittautuneet luottamuksen arvoiseksi.

Metsästyksen päättyessä metsissä ei ole näkynyt orpoja vasoja aiempaa enemmän. Joka syksy tulee tilanteita, joissa vasa joutuu emostaan erilleen, eivätkä ne enää kohtaa toisiaan.

Tämän kirjoituksen varsinaisena herätteenä ei ollut keväinen vasa-asia, vaan nettisivuja selatessani silmiini sattui erään valtakunnallisen lehden sivuilla ollut uutinen syksyn 2017 hirvijahdista.

Kyseisen vuoden lokakuussa eräs 74-vuotias metsästysseuran puheenjohtaja oli valinnut passipaikkansa perusteellisesti väärin. Metsästäjä asettui passiin kohtuullisen vilkkaasti liikennöidylle maantielle.

Pysäyttävän hirvikoiran saattelemana hirvi tulikin tielle. Mies ampui tietä ylittävää hirveä. Ampumamatkaksi oli arvioitu jopa 300 metriä. Luoti ei osunut hirveen, vaan luoti tappoi koiran.

Uutisen mukaan tapaus meni käräjille. Alkuun miestä oli syytetty tahallisesta koiran ampumisesta. Ehkäpä koiran ampuminen ei liene olut tahallista, sillä noinkin pitkältä matkalta se vaatisi hyvän ampumataidon. Hirveä lienee tähdätty, mutta luoti lipsahti muutaman metrin sivuun ja osui koiraan.

Mihin kaikkeen pikitiellä metsästänyt syyllistyikään? Yleisen tien ampumissäännöksiä rikottiin mielestäni erittäin törkeästi. Ampuja on myös aiheuttanut melkoisen vaaratilanteen, sillä nopeassa tilanteessa noin pitkältä matkalta ammuttaessa ei voi varmistaa mitä on taustalla. Auto voi ilmestyä horisonttiin parissa sekunnissa.

Metsästäjä oli ampumahetkellä alle 150 metrin päässä asutusta rakennuksesta, josta ei ollut annettu lupaa ampumiselle. Oliko metsästäjä vielä kiirehtinyt ampumapaikalle autolla, josta tulisi vielä yksi rikkomus.

Oikeus on katsonut ampujan menetelleen törkeän huolimattomasti. Rangaistus oli silti vain 40 päiväsakkoa, kokonaissummana 720 euroa. Tuomittu ei menettänyt metsästysoikeuttaan eikä asettaan valtiolle.

Huolimattomuus on tapauk­sessa väärä sana. Teko on tahallinen. Niin tyhmää metsästäjää ei ole olemassakaan, joka ei tiedä, saako yleisellä tiellä aseen kanssa ampua riistaa.

Lievän tuomion perustana on, että ampujalla ei ollut aiempia rikkeitä. Mies oli toiminut metsästysseuran puheenjohtajana vuosia ilman vahinkoja ja harrastanut metsästystä pitkään.

Näiden asioiden pitäisi vaikuttaa tuomioon aivan päinvastoin. Kysymyksessä on ihminen, jonka pitäisi hallita asiat ja olla esimerkkinä. Tietä ylittävän hirven ampuminen 300 metrin päähän ei osoita pitkän kokemuksen miestä viisastuttaneen.

Kirjoittaja on aiempi riistanhoidonneuvoja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kuinka korvata maitotuotteita?

Miksi Yle väheksyy kirjallisuutta?

Onnellinen vainaja

Monenlaista uutista ja uutislähetystä

Brexit-sopu saavutettu – ja lehmät lentää

MTV suunnittelee tähtiensä urat

EU-maa, joka marssii Attilan jalanjäljissä

Suomen kauden villit kuukaudet

Jouko Turkka pisti veljekset uusiksi

Annoin toisen mahdollisuuden Muuntohiilelle

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...