Jalankulku hiprakassa kielletty

Yläkerroksen naapurimme Ilan istui kivipenkillä tablettinsa kanssa rauhasta nauttien. Hän osoitti vieressä olevaa pyörän peräkärryä. Siinä nukkuivat hänen lapsensa. Kevätaurinko lämmitti suojaisaa sisäänkäyntiä. Totesin, että tähänhän voisimme laittaa pienen pöydän ja tuolit, ruohikon lähelle, mutta seinän vierustalle.

– Kyllä! Ja maistella sampanjaa! innostui Ilan.

– Ja kotiinkaan ei olisi pitkä matka.

Ennen vanhaan kauniista säästä nautittiin toisella puolen taloa ja kerrosta ylempänä, jo edesmenneen Hansruedin ja hänen rouvansa Sylvian parvekkeella.

Hansruedi tarjosi mielellään viinikellarinsa antimia, kuohuviinin lisäksi enimmäkseen kevyitä sveitsiläisiä viinejä, mutta joskus myös ranskalaisia.

– Teillä se on helppoa, sanoi Hansruedi.

– Pääsette helposti kotiin, sen kun vain laskeudutte portaita alas. Meille se olisi hankalampaa, kun pitäisi kivuta ylöspäin.

Kun naapuruussuhteemme oli nuori, siis toistakymmentä vuotta sitten, voi ravintolaillallisille vielä ajaa autolla. Promilleraja kesti viinit ja jälkiruokagrapat.

Kun sitä laskettiin, nosteltiin kulmakarvoja kummissaan ja ärtyneinä ja ihmeteltiin, että mitä nyt tehdään. Ulkona syömisestä tuli yhtäkkiä hankalaa ja taksikyyteineen kallista. Viininmyynti hyytyi rajusti ja ravintolat ratkaisivat tulojen vähenemisen lätkäisemällä hanavedelle hienon nimen ja kunnon hinnan.

Nykyisin hintoihin ja rajoihin on jo totuttu. Poliisikin uskoo kansalaisten sisäistäneen uudet säännöt. En muista nähneeni puhallutuksia aikoihin. Pitkän kaavan illallisten jälkeen osataan jo etsiä bussia tai taksia ja lähempänä asuvat tietenkin taallaavat koteihinsa jalan.

Genevenjärven viinialueella, siellä missä rinteitä reunustavat rypäleköynnökset ja puhutaan ranskaa, ovat promillet kuitenkin jälleen otsikoissa. Loppuvuodesta tulee voimaan asetus, jonka mukaan julkisella paikalla ei saa kulkea päihtyneenä.

Useampi lasillinen viiniä kuuluu viinialueella normaaliin seurusteluun.

– Miten sitten päästään ravintolasta kotiin, kun ei kävelläkään enää saa? puhisivat asukkaat televisiouutisten haastattelussa.

Viranomaiset rauhoittelivat huolestuneita ja totesivat, ettei asetusta tulkita kovinkaan tiukasti.

Siitä, mikä on viinialueen jalankulun promilleraja en löydä tietoa osaamillani kielillä. Meille saksankielisellä alueella asuville asia esitellään vitsin muodossa, ilman yksityiskohtia. Zürichissä uutiselle naureskellaan ja ollaan hyvillään siitä, että täällä pohjoisessa ei poliisilla ole aikaa puhalluttaa kaikkia kadulla käveleviä humaltuneita.

Todellisuudessa humalaiset eivät ole Sveitsissä mikään kovin yleinen näky, vaikka sveitsiläiset ovat viininkulutuksessa maailman kärkimaita. Lasi viiniä aterialla on vanha, mutta katoava tapa. Vuodessa nautitaan 37 litraa per henkilö, pääasiassa sveitsiläisviinejä.

Vanha tapa, lasi viiniä ate­rialla, on katoamassa, eikä viini kiinnosta nuoriakaan enää samalla lailla kuin ennen.

Pöytä ja tuolit jäävät laittamatta oven edustalle, sillä sää muuttui sateiseksi ja viileäksi ja me siirryimme takaisin sisätiloihin.

Mutta punavalkoinen pöytäliina on jo silitetty valmiiksi. Kenties ennen kesälämpötiloja ja Ilanin haikailemaa sampanjaa on aika järjestää talon väelle ensin kevään kahvikekkerit.

Termoskannullinen kahvia ja korillinen kuumia korvapuusteja.

Kirjoittaja on Sveitsissä asuva vapaa toimittaja.

Uusimmat

Kolumnit

Rukous ­– sydämen puhetta

Pöyristyttävä hallitusohjelma

Sinä olet lahjakkaampi kuin uskot

Kiva Kosice – kaupungissa viihtyy erinomaisesti

Ääni on annettava, vaikka henki menisi.

Tositelkkari voi olla hengenvaarallista

Puutarhan-

Mihin kohtaan laastari pitää laittaa?

Äänestäisikö eurovaaleissa?

Oodi Oodille

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...