Jalat maassa, pää pilvissä

Yritystoiminnassa lopulta vain käteisellä on merkitystä. Sitä kasvuyrittäjät kokoontuivat keräämään Helsingin Messukeskukseen Slush-tapahtumaan.

Slushissa kasvuyrityksen tärkein pääoma on tarina. Esimerkiksi se, että örkkikuningas tarvitsee mobiilipelissä uuden miekan. Usein startupissa uskotaan ansaintamallin löytyvän bittiä ja koodia vääntämällä. Tärkeää on, että kehitettävä himmeli kiinnostaa potentiaalisesti miljoonia maksuvalmiita hörhöjä.

Startup-huumaamme kuvastaa, että Slushiin saapui avauspäivän puhujaksi johtaja kiinalaisesta internetyhtiö Alibabasta, pörssieuforian viimeisimmästä symbolista. Mukaan oli kaivettu myös muutamia vanhan liiton miehiä, jotka yrittivät osoittaa olevansa ajan hermolla. Vaalien alla väärälle forumille eksyneitä oli muitakin.

Suomi tarvitsee Slushin kaltaisia, yrittäjyyteen ja riskinottoon kannustavia tapahtumia. Maaperässämme ei ole raaka-aineita koko kansantaloutta kannatteleviksi vientituotteiksi, tai ainakaan niitä ei saada riittävän tehokkaasti liuoteltua kahisevaksi pankkiin ennen kuin paikalle tarvitaan viestintäorientoitunutta selvitysmiestä. Meillä on luontainen pakko kehittää asioita korvien välissä.

Väestöpyramidinsa muodosta johtuen Suomi tarvitsee selviytyäkseen innovaatioita, joiden syntymistä Slush ruokkii. Tapahtuma myös auttaa pienyrityksiämme pääsemään pappa betalar -vaiheesta eteenpäin.

Kestävän kasvumallin näkökulmasta on hyvä korostaa, ettei talouskasvun tarvitse aina olla määrällistä. Myös laadun kohentumisella on roolinsa, sillä paremmista tuotteista voidaan periä aiempaa korkeampia hintoja – ja BKT lasketaan nimenomaan lopputuotteiden hinnoista.

Helsingin pörssin kymmenen arvokkaimman yrityksen joukosta Kone, Nokia ja Wärtsilä omaavat high tech -statuksen. Tosin Koneenkin tutkimus- ja kehitysmenojen viiden vuoden keskiarvo asettuu vain 1,4 prosenttiin liikevaihdosta, joten ei sekään ajatuspaja ole.

Muut suuryrityksemme pyörittävät kansantalouden sampoa arkisilla aloilla. Tämä osoittaa, ettei pyörää tarvitse keksiä jatkuvasti uudelleen. Menestys tulee luokse huolehtimalla kilpailuedusta. Innovaation ei tarvitse olla aina uusi myyntiartikkeli, vaan se voi liittyä esimerkiksi jakelukanavaan tai logistiikkaan.

Startup-kuumeen kourissa emme saa unohtaa jo tänään menestyviä yrityksiämme. On kohennettava puitteita investoinneille ja omistajuudelle. Pieleen menee, jos edelleen ulkoistamme vastuun elpymisestä velkarahalle tai vientimaille. Synkkä ei muutu valoisammaksi tekopirteydellä kameroiden edessä, vaan rakenteita pitää oikeasti moukaroida.

Batteryt on nyt juotu ja moni yrittäjänalku havahtuu todellisuuteen. Vain harva lyö ideansa isoksi rahaksi.

Realismi palautuu asettamalla Supercellin Helsingin pörssin viitekehykseen. Viime vuosien menestynein startupimme olisi 2,2 miljardin euron markkina-arvollaan Suomessakin vasta 18:nneksi suurin pörssiyritys.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Uusimmat

Kolumnit

Eräkansa voi nukkua yönsä rauhallisesti

Liian myöhässä tai aivan liian aikaisessa

Telkkarin avaaminen, tuo suuri seikkailu

Olen Teuvo Hakkaraisen suuri tukija.

Jumalan palvelus

Jos haluat syödä, hoida hyönteisiä.

Nälkätaiteilija markkina-humussa

Tuoko yksi Pukki kevään jalkapalloomme

Mitä kasviksia voi syödä Marevanin kanssa?

Parasta journalismia on mainostaa omaa journalismia

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.