Joutsen on ärhäkkä otus

Hiljattain oli useassakin eri mediassa hämeenlinnalaisen luontovalokuvaajan ottama kuva, jossa joutsen hyökkää uivan hirven kimppuun. Onnekas kuvaaja oli tarkkailemassa joutsenparin elämää järven pesäreviirillä, kun kolme hirveä oli uimassa kohti joutsenen pesää.

Sitähän joutsenet eivät sietäneet, vaan vahtivuorossa ollut puoliso syöksyili hirviä kohti kameran laulaessa rannalla. Yhdessä otoksessa joutsen on niin lähellä naarashirveä sen takana, että näyttää kuin se olisi sen selässä siivet levällään. Kuvassa on todella menoa ja meininkiä.

Miten joutsen ylipäätään suhtautuu sen reviirille uskaltaviin muihin eläviin? Edellä on esimerkki hirvistä. Mutta miten on esimerkiksi hanhien kanssa?

Olin muutama vuosi sitten kuulemassa maan eturivin hanhitutkijoita. Kysyin heiltä, miten metsähanhien ja joutsenten rinnakkaiselo yleensä sujuu, niitten luontaiset elinympäristöthän sattuvat paljolti yksiin ainakin pohjoisen Suomen laajoilla suoalueilla.

Vastaus oli, ettei asiasta ollut vielä silloin tutkittua tietoa, mutta se oli parhaillaan aloitettavan kansainvälisen metsähanhiprojektin ohjelmassa. Sen verran vastaaja antoi kuitenkin rivien välistä ymmärtää, että se, joka onnistuu saamaan hanhipoikueen ja joutsenen samaan kuvaan, saisi arvokasetikettisen korkkaamattoman konjakkipullon.

Maaningalla on jo useampana vuotena ahkeroitu merihanhen kotiuttamiseksi järvialueellemme. Hankkeen puuhamies Aki Kaunisaho kertoi minulle, että siellä joutsen ja merihanhi ovat pesineet aika lähellä toisiaan, mutta hanhenpoikasten kuoriuduttua joutsen antoi niille sellaisen lähdön, että hyvä, kun ne selviytyivät hengissä.

Hanke on muuten hyvässä myötätuulessa, ja ensimmäiset siellä kuoriutuneet ja muuttomatkoilta palanneet poikaset ovat nyt kolmivuotiaina jo pesäpuuhissa.

Joutsen on todella nopeasti ja voimalla valloittanut koko Suomen. Kun Yrjö Kokko vuonna 1950 julkaisi Laulujoutsen-kirjansa, mikä herätti suomalaiset suojelemaan joutsenta ja tekemään siitä kansallislintumme, niin joutsenia ei ollut enää jäljellä kovinkaan monta paria hänen Marskinsa ja Hannansa lisäksi. Nyt niitä on ihan kaikkialla.

Maassamme eteläisellä ja läntisellä rannikkoalueella pesii myös toinen joutsenlaji, luontaisesti sinne levinnyt kyhmyjoutsen, joka on pyrkimässä jo sisämaahankin. Se on laulujoutsenta kookkaampi voittaen sen reviiritaistelussa.

Oma kansallislintumme on kuitenkin niin arvokas, että sitä on mielestäni meidän inehmojen puolustettava tarvittaessa vaikka asein. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, sillä kyhmyjoutsenkin on korkeasti suojeltu otus. Mutta säädöksiähän pitäisi voida tarvittaessa muuttaa.

Aseellista kurissapitoa tarvitsisivat myös kaksi samojen alueiden muuta tulokaslajia, valkoposkihanhi ja merimetso. Molemmat ovat EU-direktiiveillä suojeltuja lajeja. Niitten molempien ”vakoojia” on näyttäytynyt jo Savonkin maisemissa valkoposken tiettävästi jopa pesiessä viime kesänä Pohjois-Kallavedellä. Epäillään, että ainakin valkoposkivakoojat olisi likvidoitu kanadanhanhina pataan.

Kumpikin laji tarvitsisi lainsäädännön muutosta ennen aseellista kurissapitoa. Uusi hallitus voisi tässäkin asiassa panna toimeksi ja käydä pontevasti muuttamaan kyseisiä suojeludirektiivejä.

Viime marraskuussa silloinen maatalousministeri Petteri Orpo määräsi ministeriön virkamiehet valmistelemaan metsästyslain uudistusta siten, että lakiluonnos voitaisiin lähettää lausunnolle tämän vuoden toukokuussa. Nyt on kesäkuu jo maissa, eikä valmista ole kuulunut.

Pitäisiköhän Orpon kuiskata hallituksen avokonttorissa nykyiselle vastaavalle ministerille Kimmo Tiilikaiselle, että panehan asialle vauhtia. Kun Tiilikainen istuu suojelulakienkin päällä, niin hän voisi samalla laitattaa maahantunkeutujat ruotuun varsinkin, kun valkoposket ovat hänen kaakkoisilla kotikulmillaan muuttoaikoina paikoin viljelysten täystuhoja.

Kirjoittaja on kuopiolainen

eräneuvos.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kun sukupuoli vaihtuu, nimi kuolee

Paluu arkeen joukkoampumisten jälkeen on vaikeaa

Ruotsissa osutaan napakymppiin, Suomessa ei

Amerikkalaiset yhä riippuvaisempia ilmastoinnista

Kun koolla on väliä

Ei yhtään ylimääräistä

Elokuva ei ole pelkkää elokuvaa

Opi suojelemaan omaa energiaasi

Korkean korvamatoisuuden kappale

Miksi katsotte vääränlaisia ohjelmia?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...