Kansat hiiliveroa vaatimaan

Rajumpia myrskyjä useammin.

Lämpöennätyksiä vuosittain.

Ilmastonmuutos voi tuhota ihmisen kulttuurin maapallolla. Sen torjuminen on teknisesti täysin mahdollista, jopa helppoa.

Poliittiset esteet ovat suuret. Pyrkimyksissä ei edetä, koska ei päästä sopimukseen hiiliveron käyttöönotosta. Vero ei lisäisi verotaakkaa, vaan siinä työn ja liikevaihdon verotusta siirrettäisiin rasittamaan fossiilisen energian käyttöä.

EU ei päätä hiiliverosta jäsenvaltioiden ollessa haluttomia luopumaan verotusoikeudestaan. Tämä on takapakkia, koska vuonna 1997 EU ajoi Kioton ilmastosopimukseen hiiliveroa, minkä Yhdysvallat ja monet kehitysmaat tyrmäsivät.

Hiiliveroa vastustavat öljyä, kaasua ja hiiltä tuottavat maat ja monet suuryritykset. Vastustusta tulee maista, joissa populistiset hallitukset subventoivat bensiinin hintaa pysyäkseen vallassa. Vastustusta voi tulla, jos pelätään hiiliveron vääristävän kansainvälistä kauppaa.

Tulevaisuudesta vastuuta tuntevien poliittisten johtajien tulisi kertoa kansoilleen, että ilman hiiliveroa ratkaisua ei ole. Veron hyvät puolet voivat tehdä sen kansalaisille poliittisesti hyväksyttäväksi. Se lisää työllisyyttä, koska työn verotus kevenee. Se vähentää luonnonvarojen tuhlaavaa käyttöä, koska kierrätys tulee edullisemmaksi.

Tuotteiden ja palvelujen hiilijalanjälki tulee näkyväksi niiden hinnoissa. Hiilivero vähentäisi eriarvoisuutta köyhien ja rikkaiden maiden välillä. Jos riittävä kansalaismielipide riittävän monissa maissa saadaan veron puolelle, päätöksiä voidaan tehdä YK:ssa, EU:ssa ja maailman kauppajärjestössä.

Olisi saatava voimaan sääntö, että hiiliverottomat tuotteet ja palvelut eivät saa syrjäyttää hiiliverollisia kansainvälisessä kaupassa ja kansallisilla markkinoilla.

Kun ilmastotieteilijät kertoivat 1980-luvun lopulla maapallon elonkehän olevan tuhoutumassa otsonikadon johdosta, muutamassa vuodessa luotiin Wienin sopimus ja Montrealin pöytäkirja. Rahoitusmekanismin neuvotteluprosessissa Suomi, Intia, Kiina ja Alankomaat loivat ympäristöministereidensä aloitteesta yhteisen pohjan.

Kehitysmaat saatiin nopeasti ”peruskiven” taakse ja viimeisen välttämättömän naulan löi brittien pääministeri Margaret Thatcher vuonna 1990 Lontoossa. Neuvotteluissa oli pakko päästä nopeaan tulokseen, koska uhka oli tieteellisesti kiistämätön ja niin lähellä. Erimielisyyttä oli vain menettelytavoitteissa.

Ilmastonmuutos on hitaampi, vaikeammin nähtävissä oleva, ja monia tiedemiehiä on valitettavasti ostettu kiistämään itse ilmiö ja ihmisen syy siihen. Siksi neuvottelut ovat niin vaikeat.

Konsensuspohjalla toimiva hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC pitää hiiliveroa vain vaihtoehtona asettautumatta sen taakse. Monet valtioiden ja hallitusten johtajat ovat antautuneet pessimismille poliittisten esteiden vuoksi. Suomen tulisi asettua näkyvämmin hiiliveron kannattajien kärkeen.

Johtava yhdysvaltalainen ilmastotutkija James Hansen kirjoitti kirjassaan Storms of My Grandchildren vuonna 2009, että jos napajäätiköt alkavat sulaa, helvetti pääsee irti.

Toukokuussa saimme uutisen: ”etelämantereen jäätiköt sulavat peruuttamattomasti”. Jäätikköjen sulamista tuskin voidaan keskeyttää ja se aiheuttaa monia sivuvaikutuksia, joista dramaattisin olisi metaanipäästöt tundralta ja meristä, mitkä yksinään voisivat nostaa maapallon lämpötilaa useilla asteilla.

Kirjoittaja on suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Ruotsissa osutaan napakymppiin, Suomessa ei

Amerikkalaiset yhä riippuvaisempia ilmastoinnista

Kun koolla on väliä

Ei yhtään ylimääräistä

Elokuva ei ole pelkkää elokuvaa

Opi suojelemaan omaa energiaasi

Korkean korvamatoisuuden kappale

Miksi katsotte vääränlaisia ohjelmia?

Internet on vallannut vapaa-ajan

Disney+ tulee ja mullistaa markkinat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...