Kremlin putki-mies etsii uusia markkinoita

Vladivostokissa kohtasi torstaina kaksi voittajaa. Vladimir Putin onnitteli Kim Jong-unia parlamenttivaalin murskavoitosta ja Kim vastaavasti Putinia presidentinvaalien huikeasta tuloksesta.

Voittajien oli helppo hymyillä salamavalojen räiskeessä. Kansa oli puhunut ja pulinat pois.

Muutakin yhteistä miehillä oli. Molempien ”voitot” perustuivat voimankäytön uhkaan – niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Molemmilla oli varmasti myös matkassa se salkku, mikä ydinasevaltioiden johtajilla aina on.

Miehillä oli myös yhteinen suuri ongelma: kansainväliset talouspakotteet.

Ongelma ja sen aiheuttanut yhteinen suuri vihollinen luultavasti hitsasivat miehiä keskustelun aikana yhteen enemmän kuin mikään muu.

Yhteinen lopputulema saattoi olla se, ettei kummankaan pakoteongelmaa voida ratkaista erikseen, vaan tarvitaan isompi pakettiratkaisu – diili – jonka syntymiselle voisi juuri nyt olla historialliset mahdollisuudet.

Putin saattoi muistuttaa siitä, että Pohjois-Korealle langetetut pakotteet uhkaavat Venäjänkin taloutta, koska ne estävät 90-luvun alusta lähtien suunnitellun, Vladivostokista Etelä-Koreaan johtavan kaasuputken rakentamisen.

Kysymys on Venäjän suurhankkeesta, joka voisi ajankohtaistua juuri nyt, kun Jakutian kaasukentiltä Vladivostokiin johtava Sila Sibri -kaasuputki on valmistumassa.

Jakutian suurimman tuotantoalueen Tshajandan kaasuntuotannon pitäisi käynnistyä vielä tämän vuoden aikana. Uusi putki vie tavaraa Kiinaan, mutta yhden ostajan varassa ei ole hyvä olla.

Etelä-Koreassa olisi venäläiselle kaasulle valtava markkinarako: maa on nyt maailman kolmanneksi suurin nesteytetyn maakaasun ostaja.

Tarvittaisiin vain putki Pohjois-Korean halki. Sitä ei voi kuitenkaan tehdä ilman Pohjois-Korean pakotteiden purkamista, koska Etelä-Korea noudattaa pakotesopimuksia. Siksi tarvitaan isompi diili.

Kaasuputkesta on tullut Putinin valtakauden symboli. Putkia on yritetty vetää milloin minnekin, kilpailijoita samalla kampittaen. Tietyissä maissa kaasun hinta ja hanojen sulkeutuminen on ollut jatkuva painostuskeino.

Nord-Stream 2 on ollut suuria tunteita nostattava hanke, jonka toteutuminen on vieläkin epävarmaa. EU:n komission todennäköinen seuraava puheenjohtaja Manfred Weber ilmoitti keskiviikkona ”tekevänsä kaikkensa”, jotta EU:n Venäjä-riippuvuutta lisäävä putkihanke saadaan estetyksi. Hän on siten aivan eri linjoilla kuin kotimaansa Saksan nykyjohto.

Putkitalous onkin riskialtis ala, varsinkin jos sen yhdistää naapurimaissa tapahtuviin aluevaltauksiin ja ajoittaiseen ydinsodan uhalla väläyttelyyn.

Alan ailahtelevuus nähtiin viimeksi viikonloppuna, kun Valko-Venäjä sulki Venäjältä Puolaan ja Saksaan johtavan Druzhba-öljyputken öljyn laatuongelmiin vedoten. Puola vahvisti tällä viikolla olevansa mukana sulussa.

Valko-Venäjän valtiollisen Belneftehim-konsernin mukaan venäläisöljystä oli löydetty haitallisia yhdisteitä jopa monikymmenkertainen määrä sallittua enemmän.

Ehkä näin onkin. Kiinnostavaa joka tapauksessa on, että löytö tehtiin juuri nyt kun Valko-Venäjällä on herätty keskustelemaan Venäjän lähentymisyritysten perimmäisistä motiiveista ja siitä, voitaisiinko energiaostoja tehdä muualtakin.

Uusimmat

Kolumnit

Tositelkkari voi olla hengenvaarallista

Puutarhan-

Mihin kohtaan laastari pitää laittaa?

Äänestäisikö eurovaaleissa?

Oodi Oodille

Turotalkoita herätellään henkiin

Maakunnissa on monta syytä äänestää

Kuninkaallinen vauvavuosi suomalaisella twistillä

Ei ihmeitä, mutta jos onnea.

Kiitos äiti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...