Kuka kertoo Hjallikselle, että Oulussakin on lentokenttä?

Huhtikuu herran vuonna 2000. Kiekkopäättäjien märkä uni toteutuu, kun Oulun Kärpät palaa SM-liigaan kahdentoista kauden korpivaellukseltaan.

Kansallisen kiekkoilun paraatiovista astuu millenniumin kunniaksi sisään enemmän kuin tervetullut paluumuuttaja.

Dynaamiseksi kasvukeskukseksi tunnustetun tervakaupungin tiedettiin tuovan kiekkoiluun kansalliseen näyteikkunaan aivan uutta eliksiiriä.

Edellinen vuosikymmen alkoi lupaavasti, kun nuorekas Jokerit leikkasi siivet tämän maailman realiteetit oman egonsa suurin syövereihin kadottaneen TPS:n dynastialta. Kiekkokansa hurrasi Temelle, Kekelle, Ströballe, Wadelle ja kumppaneille yhteisessä rintamassa ja ennennäkemättömän kollektiivisesti.

Jopa Hjallis sai sympatiaa osakseen. Maailmanympäripurjehtija oli lusikoinut Suomi-kiekon seisovaan veteen piristävän virtauksen ja se oli jotain se.

Sitten Jokerit meni ja muuttui itsekin dynastiaksi; pöyhkeäksi narrileiriksi, jonka kaikki halusivat pois sieltä valtaistuimelta.

Ja taas syntyi tilaus muutokselle.

Katseet käännettiin pohjoiseen.

Kärpät vastasi huutoon.

PuolenSuomen ikioma joukkue tuli ja pelasi itsensä koko kansan sydämeen. Kaudesta 2002-03 lähtien oululaiset ovat kaapineet hunajaa kolmen kullan, yhden hopean ja yhden pronssin edestä.

Katkeamaton mitaliketju saa tänä keväänä kuudennen peräkkäisen merkinnän. Ja ellei taivas niskaan putoa, niin neljännen mestaruuden viiden kauden sisään.

Niinpä.

Koko kansan joukkue onkin palannut taas lähtöruutuunsa puolen Suomen joukkueeksi. Kärpistä on tullut takavuosien hallitsijoiden peilikuva. Organisaatio, joka ei kerääkään enää tunneta oman etupiirin ulkopuolelta sympatiapisteitä.

Dynastia.

Mutta miksi etsiä syy, jos tuote niin hemmetin hyvin myy?

Moniliigapäällikkö vaihtaisi puolen Suomen kyläpäällikkönä häärivän Juha Junnon kanssa mieluusti housujaan. Junno on brändännyt Kärppä-aatteen niin tehokkaasti, että itseriittoiset helsinkiläiset ja egoistiset turkulaiset pitävät oululaisen kiekkosammon pyörittäjää pöyhkeyden inkarnaationa.

So what?

Kuten Junno itse sen osuvasti sanoo: Kateuskin on ansaittava.

Maailmallehan Kärpät on matkalla.

Ei sitä Rotuaarilla ääneen huudeta, mutta ensi kaudella alkava Euroopan mestarijoukkueitten liiga CHL on oululaisille vain väliaskel kohti suurta tuntemattomaa.

Kaasuyhtiö Gazpromia pyörittävä Aleksander Medved on kutsunut Kärppien nokkamiehet - Junnon ja puheenjohtaja Seppo Arposen - neuvottelupöytään, jossa debatin aiheena on paikka venäläisten visioimassa ylikansallisessa Superliigassa; NHL:n euroversiossa.

Ja sitten tulee kutsun pihvi: Kärpät on kutsuttu neuvotteluihin ainoana suomalaisjoukkueena.

Pöytäseurueeseen ei kelpuutettu edes Jokereita. Ei, vaikka Hjallis Harkimo uskoi tammikuussa, ettei Superliigaan voi tulla suomalaista joukkuetta käytännössä muualta kuin pääkaupunkiseudulta, koska Helsingistä löytyy muun muassa lentokenttä.

Kuka kertoo Harkimolle, että Oulussakin on lentokenttä, josta pääsee maailman ääriin?

Kirjoittaja on Savon Sanomien urheilutoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Tarvitaanko meillä kultasakaalia?

Kehu kääntyy itseään vastaan

Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Tällänenon Viipuri.

Miten saan lapsen syömään erilaisia ruokia?

Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Hyviä aikeita riippuvaisten rahoilla

Viikinkien kutoskausi tulee, mutta milloin?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...