Liikenneasemien lumiukot, liittykää yhteen!

Eläinsuojelulaissa todetaan, että eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet. Lisäksi eläimen pitäminen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty.

Sama ei koske ihmistä, ei varsinkaan matkustavaista.

Jonkinlainen karjasuoja on jokaisella tuotantoeläimellä, ja mamin pikku puudeleilla omat ranskalaiset veluurivuoteetkin. Mutta junamatkustaja ei saa suojaa tuulelta, tuiskulta eikä pakkaselta, jos lähtee liikkeelle virka-ajan ulkopuolella.

Ahkerana junamatkaajana haluan tietää, mihin perustuu se, että esimerkiksi Suonenjoen asemalla ei ole mitään paikkaa, mihin mennä, jos lähtee illan viimeisellä junalla etelään. Ratkaisu on jollain tapaa perusteltavissa, jollei juna ole myöhässä.

Mutta jos on, vaihtoehtoja autottomalla matkustavaisella on kaksi. Seisoa tunnelissa tai laiturilla. Eikä tämä koske pelkästään Suonenjokea vaan lähes kaikkia suomalaisia pienempiä asemia.

Rahaa varmasti säästyy, kun ei tarvitse pitää asemia auki ja miehitettyinä. Kukaan ei myy lippuja. Uudet, nopeat lippuautomaatitkaan eivät toimi kovin usein, eipä siis kulu sähköä, lippuprintterin teloja eikä mustetta. Kaikkea säästyy valtavassa määrin. Asemien autius ja hiljaisuus on säästöyhteiskuntamme komein metafora.

Vain matkustavaisen jäätyneet nivelet rahisevat pimeässä illassa, kun hän kipuaa junaan. Onneksi jokin rautateillä vielä pitää pintansa: konduktöörien ystävällisyys ja auttamishalu. Kun tuiskusta kömpinyt ihmislumiukko saa kontistuneet nivelensä toimimaan, hänelle myydään lippu ja aina myös tarjotaan myötätuntoinen sana tai pari.

Aion perustaa matkustavaisten ihmisoikeuksia ajavan yhdistyksen. Sen ensimmäisenä tavoitteena on lobata läpi lakiesitys, jossa kaikille liikenneasemille säädetään pakolliseksi vähintään kolme seinää käsittävä ihmissuoja eli suuli.

Aaltopellistä tai vanerista rakennettu rahvaan suuli tarjoaa tuulensuojan lisäksi ympärivuorokautisen valaistuksen ja 30 senttimetriä leveän, kaksi metriä pitkän puupenkin. Koska suulissa on myös katto, se tarjoaa ilmastonmuutoksen koettelemassa maassamme suojaa auringon paahteelta.

Lasiseinäinen, eleetön luksussuuli liikematkustajille tarjoaa myös suulipalvelijan, intialaista päähierontaa, turkisvuoriset suulimonot, kuumaa vettä (teepussit päivän hintaan) ja pörssikurssit.

Suuliaatteen kannattajat haluavat muistuttaa kaikkia liikenteen suunnittelijoita ja säästömentaliteetin läpitunkemia aikatauluneroja, että matkustaminen ei ole rangaistava teko.

Kirjoittaja on kuopiolaissyntyinen kirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Autoileva lähimmäinen, aikamme mysteeri

Mitä tapahtuu,kun jättiläisetovat kuolleet?

Matalat korot lisäävät eriarvoisuutta

Raakel, myönnä että rakastat

Kumma asuu pikkukaupungissa

Kansainvälisen koulutuksen ihannointi tekee puolikieliseksi

Bostonissa eivät mammanpojat pärjää

Republikaanien haastaja presidentti Trumpille

Haastattelija haastattelee haastattelijoita

Kuinka välttää sakot sveitsiläisessä sienimetsässä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...