Maakunnissa on monta syytä äänestää

EU-vaaleissa on PohjoisSavossa ennakkosuosikki, jonka nimi selviää poissulkemisen menetelmällä. Eduskuntapuolueilla on maakunnassa viisi ehdokasta, joista kolme on nykyisiä tai entisiä kansanedustajia. Heistä kaksi on toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä. Kaksikosta vain toinen, Elsi Katainen (kesk.), ei ole kikkaillut vaalikeväänä kahdella ehdokkuudella vaan pyrkii ainoastaan EU-parlamenttiin.

Valtakunnallisesta romahduksestaan huolimatta keskusta säilyi eduskuntavaaleissa suurimpana puolueena Savo-Karjalan vaalipiirissä. Eurovaaleissa sillä on puolellaan samankaltainen etu kuin hiljattain perussuomalaisilla, joka teki muihin pesäeroa ilmastolinjauksilla. Jos tärkeintä on poiketa joukosta, niin keskusta poikkeaa suhteessa EU-maksuihin ja tukiin, erityisesti alueiden kehittämisessä ja maataloudessa.

Uutissuomalaisen vaalikoneessa vain keskustan ehdokkaat ilmaisivat yksimielisesti, ettei EU:n maataloustukia pidä vähentää. RKP oli yhtä lukuun ottamatta samaa mieltä, mutta muiden puolueiden enemmistö olisi valmis leikkaamaan. Toisin sanoen kaikki muut puolueet linjaavat maataloudessa perussuomalaisittain, että vähemmän EU:ta on enemmän.

Maaseudun Tulevaisuus kysyi (13.5.) kansalaisilta, olisivatko he valmiita kasvattamaan Suomen EU-jäsenmaksuja, jos sillä turvataan maatalouden ja aluepolitiikan rahoitus. Keskimäärin noin neljännes olisi valmis, keskustaa äänestäneistä noin puolet.

Keskustan kannatuspotentiaali on EU-vaaleissa suurempi kuin masentavista puoluegallupeista voisi päätellä. Toinen asia on, miten tärkeäksi äänestäjät kokevat EU:n rahoitusjärjestelmät. MT:n kyselyssä itä- ja pohjoissuomalaiset olivat selvästi muita halukkaampia nostamaan jäsenmaksuja tukien säilyttämiseksi. Tulos vastaa odotuksia, sillä EU:lla on ollut annettavaa maakuntien Suomelle. Toisinaan harvaan asuttujen alueiden erityisongelmia on ymmärretty Brysselissä paremmin kuin konsanaan Helsingissä.

Ilmassa on toivoa, että eurovaalien äänestysprosentti nousisi viiden vuoden takaisesta. Nukkuvan äänestäjän herättely on vähän kuin nukkuvaa karhua herättelisi. Kansa saattaakin äänestää ”väärin” eli esimerkiksi perussuomalaisia. Valistuneiden arvausten mukaan juuri näin olisi käymässä. Kautta Euroopan äänestysinto noussee, kun kansallismieliset ja oikeistopopulistit mutta myös heidän vastavoimansa valtaavat alaa.

EU-kriitikoille pienempi unioni on järkevämpi unioni, mutta odotuksiin sisältyy ristiriitaisuuksia. Perussuomalaiset esimerkiksi haluaa EU:lle yhtenäistä turvapaikkajärjestelmää ja ulkorajavalvontaa. Oikeistopopulistien ajama löyhä kansallisvaltioiden liitto tuskin pystyisi niitä rakentamaan sitäkään vähää mitä nykyinen EU.

Suomessa on pelätty ähkyä, mutta yhtä hyvin eduskuntavaalien kiihkeät jälkitunnelmat voivat johdatella uurnille. 18–24-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli viisi vuotta sitten vain 10 prosenttia. Ilmastoteeman luulisi kannustavan nuoria äänestämään. Lämpenemisestä huolestuneet saavat motivaatiota myös ilmastoskeptisten populistien uhasta. Suomen osuus maapallon kasvihuonekaasupäästöistä on promille, mutta EU:n yhteenlaskettu osuus jo kymmenesosa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

MTV suunnittelee tähtiensä urat

EU-maa, joka marssii Attilan jalanjäljissä

Suomen kauden villit kuukaudet

Jouko Turkka pisti veljekset uusiksi

Annoin toisen mahdollisuuden Muuntohiilelle

Totista on moneen lähtöön

Mitä sinulle kuuluu?

Vähänkinoli riittävästi.

Yhdysvallat on pettänyt kurdit toistuvasti

Valtio ei sovi yrityksen omistajaksi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...