Millä korolla hirvet ovat pankissa?

Raha makaa pankissa lähes olemattomalla korolla. Mutta millainen tuotto on pankkiin talletetuilla hirvillä? Riistakeskuksen Pohjois-Savon alueella hirvipankin ylläpitäminen on varsin yleinen käytäntö eli talletuksia on tehty lähes jokaisen riistanhoitoyhdistyksen alueella. Pohjois-Karjalan alueella vain osalla riistanhoitoyhdistysten yhteisluvista on käytössä hirvipankkeja.

Mikä onkaan hirvipankki? Elikoita ei sentään rahdata pankkiholviin, vaan osa myönnetyistä pyyntiluvista on jäädytetty yhteisluvan osakkaiden päätöksellä tiettyyn päivään saakka. Hirvikannan todellisen tilan selvittyä luvat voidaan ottaa käyttöön tai jättää käyttämättä.

Pankkilupia voidaan myös siirtää yhteisluvan sisällä jonkun toisen osakkaan käytettäväksi, mikäli hirvikanta on jakautunut epätasaisesti. Ratkaisut pankkiluvista tekee aina yhteisluvan osakkaat, ei lupien myöntämiseen osallistunut viranomaistaho.

Hirven kaatoon oikeuttavat luvat ovat nykyisin vain hirvenpyyntilupia. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Pyyntiluvan myöntäjältä voi tulla suosituksia kuinka paljon luvista tulisi käyttää esimerkiksi vasoihin ja kuinka paljon aikuisiin. Suosituksia voi olla myös uros/naaras suhteesta ja uroksiin liittyvistä sarvipiikkien määrästä. Jossakin suosituksia noudatetaan tarkasti, toisaalla niihin suhtaudutaan varsin leväperäisesti.

Vahvojen hirvisonnien puutteesta ja yleensäkin uroshirvien vähäväkisyydestä on ollut kovasti puhetta. Mitä pienempi hirvikanta on, niin sen tasaisemmin siinä tarvitaan sonneja ja naaraita.

Tiheämmässä kannassa yksi uros ennättää hoidella miehiset tehtävät useammankin naaraan kanssa. Siellä missä on paljon naaraita, niin sinne hakeutuvat suurella reviirillä liikkuvat uroksetkin. Tämähän on luonnon laki, niin ihmisillä kuin luonnon eläimillä.

Kaikkialla ei hirvien sukupuolijakautuma ole kunnossa. Nyt halutaan urosten määrää ja vahvuutta lisätä. Sarvethan on urosten voiman merkki. Kysymys ei ole ainoastaan hirvisonnien iästä, vaan myös perimästä. Kaikille uroshirville ei kasva komeita sarvia, vaikka ne eläisivät eläkeikään saakka.

Luvan myöntäjä on antanut tiettyjä suosituksia, joiden mukaan yhteisluvan kokous on tehnyt omat päätöksensä. Suomen Riistakeskus Pohjois-Karjalasta Reijo Kotilainen kertoo, että komeita sarvia kantavia uroksia on suositeltu säästettäviksi. Pohjois-Savossa yleisin yhteislupien päätös on rauhoittaa yli kuusipiikkiset hirvisonnit.

Hirvisonnien tason parantaminen ei ole suinkaan mikään uusia asia. Vuosikymmeniä sitten muun muassa Pohjois-Savon riistanhoitopiirissä oli suositus, jossa 7-13 piikkiä sarvissaan kantavat urokset olivat rauhoitettuja. Pienempiä ja suuria valtasonneja sai kaataa.

Hiukan ristiriitaisia tunteita herättää erään eräalan lehden sarvipiikkikilpailu, niin sanottu kymppikerho.

Komeita suurisarvisia hirviä kaataneet eivät ole enää sankareita, vaan niitä ovat metsästäjät jotka pitävät kiinni yhteisesti sovituista päätöksistä ja haluavat osaltaan olla pitämässä hirvikannan tuottavana sekä hyvänä periyttäjänä.

Toivottavasti hirviä metsästetään Suomessa meidän jälkeenkin.

Kirjoittaja on aiempi riistanhoidonneuvoja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Monenlaista uutista ja uutislähetystä

Brexit-sopu saavutettu – ja lehmät lentää

MTV suunnittelee tähtiensä urat

EU-maa, joka marssii Attilan jalanjäljissä

Suomen kauden villit kuukaudet

Jouko Turkka pisti veljekset uusiksi

Annoin toisen mahdollisuuden Muuntohiilelle

Totista on moneen lähtöön

Mitä sinulle kuuluu?

Vähänkinoli riittävästi.

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...