Naisten rahat uppoavat naiseustyöhön

Vierailija

Yhteiskuntamme on tasa-arvoistunut monessa asiassa. Kuitenkin talouden ja rahankäytön suhteen perinteiset sukupuoliroolit pitävät vahvasti pintansa.

Varhaisessa teollisessa yhteiskunnassa sukupuolten taloudelliset roolit olivat selvät. Mies ansaitsi ja nainen kulutti. Naisen ja lasten tehtävä oli ilmentää kulutustavoillaan miehen yhteiskunnallista asemaa.

Naiset ovat siis aina olleet tärkeä markkinoinnin kohderyhmä, mutta nyt heidän ajatellaan kuluttavan itseään varten. Naiset ansaitsevat itse omat rahansa ja tekevät enemmän ostoksia kuin miehet. Kuitenkin naisten kulutuskohteet leimataan helposti hömpäksi ja turhuudeksi siinä missä miehet tekevät hyödyllisiä (teknisiä) investointeja.

Naiset eivät myöskään kuluta itseään varten. Naisten hömppäkulutus on olennainen osa ilmiötä, jota tutkijat kutsuvat naiseustyöksi. Naiseustyöllä toteutetaan sosiaalisesti hyväksyttyä sukupuoli-identiteettiä.

Naiseustyössä tärkeää on erityisesti ulkonäköön panostaminen. Tätä varten markkinamedia tarjoaa loputtoman virran uusia tuotteita. Naiseustyöhön liittyvää ”pakollista” kuluttamista ovat myös kodin estetiikka ja etenkin lapsiin kohdistuva hoivakuluttaminen.

Naisen rahat ovat tutkimusten mukaan perheessä yleisemmin kokonaan yhteisiä siinä missä miehen rahoista ainakin osa on ”omia”. Mies tuntee kulutuksestaan myös vähemmän syyllisyyttä kuin nainen. Mies ei kadu heräteostoksiin sortumista, vaan haluaa perustella ne näennäisen rationaalisesti.

Kuluttamisessa on toki tapahtunut monenlaista tasa-arvoistumista. Myös miehet osallistuvat lastenhoitoon ja ruoanlaittoon. Kaupassa käydään yhä enemmän yhdessä. Miehiltä odotetaan myös aiempaa enemmän kiinnostusta ulkonäköään kohtaan.

Kuitenkin miehet ovat niitä, jotka vaurastuvat. Siinä missä naisen rahat uppoavat naiseustyöhön, mies käyttää rahojaan omaisuutensa kasvattamiseen, mikäli mahdollista. Miehet ovat selvästi kiinnostuneempia esimerkiksi sijoittamisesta kuin naiset.

Jo kouluissa tehdyissä tutkimuksissa pojat ovat kiinnostuneempia taloudesta kuin tytöt. Uskon, että tässä on kyse pääasiassa opitusta käyttäytymisestä. Naisten ja tyttöjen kiinnostus rahaa kohtaan ja etenkin halu vaurastua nähdään edelleen hieman hämmentävänä. Se ei sovi perinteiseen naisen rooliin.

Miehen on sopivaa sanoa työhaastattelussa rahan olevan hänelle tärkeä työnteon motiivi. Naiselta odotetaan työn sisällön ja kutsumuksen painottamista. Ehkä juuri siksi sairaanhoitajat, varhaiskasvattajat ja sosiaalityöntekijät saavat vaativasta työstä kurjaa palkkaa.

Sukupuolten välinen palkkaero on Suomessa hyvin pysyvä. Varallisuusero on vielä suurempi. Taloudelliset sukupuolierot alkavat pienentyä vasta, jos rahan muokkaamia sukupuolirooleja aletaan oikeasti kyseenalaistaa. Tätä pitäisi tehdä jo lasten talouskasvatuksessa.

Jotain on onneksi tapahtunut. Viime aikoina julkisuuteen on tullut naispuolisia talousvalmentajia, jotka tarjoavat naisille suunnattua sijoitus- ja vaurastumisopastusta. Tosin sitäkin jotkut paheksuvat.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, joka on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Jouko Turkka pisti veljekset uusiksi

Annoin toisen mahdollisuuden Muuntohiilelle

Totista on moneen lähtöön

Mitä sinulle kuuluu?

Vähänkinoli riittävästi.

Yhdysvallat on pettänyt kurdit toistuvasti

Valtio ei sovi yrityksen omistajaksi

Kaikki peliin

Vetäytyminen, jota ei ole edes tapahtunut

Radio, olet muistoissani aina

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...