Oikeus omaan kieleen ja kirjallisuuteen

Suomen kielen lautakunta julkaisi viime viikolla poikkeuksellisen voimakkaan kannanoton. Lautakunta arvioi suomen kielen aseman heikkenevän nopeasti. Tästä on useita merkkejä, erityisesti se, että suomi on menettänyt kannatustaan tieteen ja korkeamman opetuksen kielenä ja että asiakaspalvelua ei enää kaikilla aloilla saa suomeksi.

Tämä kuulostaa yhtä aikaa uskottavalta ja erittäin huolestuttavalta. Kieliryhmämme on maailman mitassa häviävän pieni, ja olemme tottuneet pitämään muiden kielten taitoa hyveenä ja pärjäämisen ehtona. Olemme ajatelleet, että on hallittava kieliä, jotta saamme kontaktin muuhun maailmaan, saamme käytyä kauppaa ja lähetettyä nuoremme maailmalle kansainvälistymään.

Nämä ovat tärkeitä periaatteita, joista nykyinen keski-ikäisten sukupolvi on päässyt hyötymään täysimittaisesti koulujen erinomaisen kieltenopetuksen turvin. Kotimaisia kieliä ja vieraita kieliä ei missään nimessä pidä asettaa vastakkain. Oman kielen merkitys ja tärkeys on kuitenkin ilmeisesti meiltä unohtumassa. Olemme pitäneet suomea niin itsestään selvänä, että olemme laiminlyöneet sen suojelemisen, ja se on vaarassa taantua kotikieleksi, jolla ei virallisemmissa yhteyksissä ole pian enää tarpeeksi vahvaa asemaa.

Kun Suomen Kirjailijaliitto perustettiin 1897, sen tehtäväksi tuli suomenkielisen kirjailijakunnan etujen puolustaminen. Liiton perustajajäsenet olivat kasvaneet maailmassa, jossa suomen kielen puolesta saatiin kamppailla päivittäin ja jossa kirjakieltämme vasta luotiin – he olivat todellisia tienraivaajia ja idealisteja, jotka uskoivat, että suomi on nostettavissa maailman sivistyskielten joukkoon, vaikka matkaa oli paljon kurottavana.

Liiton perustajajäsen Pietari Päivärinta uskoi, että kaunokirjallisuus on ainut taiteenlaji, joka voi tavoittaa kansan kaikki kerrokset. Silloinhan pienet edulliset kirjaset levisivät kauas maaseudullekin – ei ollut välineitä, joilla vaikkapa musiikkia tai kuvataidetta olisi välitetty kansalle.

Kirjailijakuntamme on 1800–1900-luvuilla kantanut suurta vastuuta kielestä ja sen käyttäjistä. Runoilijat Eino Leino ja Otto Manninen jakoivat keskenään maailmankirjallisuuden suurteosten, Danten Divina Commedian (Jumalaisen näytelmän) ja Homeroksen Odysseian, kääntämisurakat, koska ajattelivat, että suomalaisten kuuluu saada kirjallista sivistystä omalla kielellään.

Runoilijoita ja prosaisteja on istunut myös Raamatunkäännöskomiteoissa, ja siten olemme saaneet kirkkoihimme paitsi opillisesti oikeaa myös elävää, vahvaa ja värikästä sananjulistusta. Danten teoksen suomennos ilmestyi ensi kertaa jo ennen kuin maamme oli itsenäinen tasavalta ja Odysseiakin jo vuonna 1924.

Jos haluamme pitää kiinni siitä, että maassamme asuvat suomenkieliset kansalaiset saavat paitsi palvelunsa myös mahdollisimman laajan sivistyksen ja taiteellisen tarjonnan äidinkielellään, on ryhdyttävä samanlaisiin toimiin kuin yli sata vuotta sitten.

Kotimaisten kielten tutkimukseen ja opetukseen täytyy panostaa, kirjallisuuden suomentamista ja pienilevikkisen kirjallisuuden kuten runouden julkaisemista täytyy tukea, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaminen tulee ottaa koulujen ohjelmaan mahdollisimman laajassa muodossa. Ja maahanmuuttajien kotouttamiseen tähtäävää suomen kielen opetusta tulee vahvistaa ja parantaa, niin että mahdollisimman moni kykenisi työskentelemään asiakaspalvelutehtävissä suomeksi.

Kansallisen kirjallisuuden ja kirjoitetun kielen suojeleminen ei ole omahyväistä valta-aseman pönkittämistä, ei pelokasta käpertymistä eikä aggressiivista muurien rakentamista. Sen ei tarvitse merkitä kenenkään muun sortamista.

Myös ruotsin ja saamen kielet tarvitsevat huolenpitoa ja niiden puhujat samoja oikeuksia kuin suomenkielisetkin. Omankielisen kulttuurin ja ylpeyden siitä tulee olla kaikkien kielikuntien oikeus. Myös meidän suomenkielisten.

Kirjoittaja on kuopiolaislähtöinen kirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Voiko ihmisiä ja ihmissuhteita hinnoitella?

Henkinen minäni kaipaa Suomi-draamaa

Kuinka korvata maitotuotteita?

Miksi Yle väheksyy kirjallisuutta?

Onnellinen vainaja

Monenlaista uutista ja uutislähetystä

Brexit-sopu saavutettu – ja lehmät lentää

MTV suunnittelee tähtiensä urat

EU-maa, joka marssii Attilan jalanjäljissä

Suomen kauden villit kuukaudet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...