Perusturvapalkki

Torstaivieras

Jokainen hallitus aloittaa innostuneena laajalla asialistalla. Suurin osa niistä havaitsee neljä vuotta myöhemmin, että uudistuspolku on ollut oletettua kivisempi. Väliin hallitus on haukannut poliittisesti liian ison palasen, eikä ole pystynyt sulattamaan ajatuksiaan perustuslainmukaisiksi. Väliin on tehty hallinnollisesti ja rakenteellisesti toimeenpanokelvottomia uudistuksia, jolloin niille asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu. Väliin valmisteluaika on kerta kaikkiaan ollut liian lyhyt.

Edellinen hallituskausi sisältää esimerkkejä näistä kaikista. Alkava vaalikausi eroaa aikaisemmista kuitenkin siinä, mutta monilla alueilla on käytössä edellisen vaalikauden aikana tehty mittava valmistelutyö. Työtä ei tarvitse aloittaa tyhjästä, sillä ainakin tiedetään, mikä ei toimi. Suurin osa mahdollisista vaihtoehdoista on jo punnittu ja keveäksi havaittu.

Yksi näistä alueista on perusturvan uudistaminen. Se on myös alue, jossa on kovin vähän toimeenpanokelpoisia ratkaisuja, jotka samanaikaisesti takaisivat riittävän turvan, loisivat kohtuullisen kannustinrakenteen, asettuisivat sosiaaliturvajärjestelmän osaksi ja olisivat julkistaloudellisesti siedettävissä. Suurin osa ehdotuksista täyttää korkeintaan kaksi näistä neljästä ehdosta.

Viime vaalikaudella pääministeri Juha Sipilän (kesk.) nimittämä ja johtamani Eriarvoisuustyöryhmä ehdotti ratkaisuksi tasamääräisten etuuksien mahdollisimman pitkälle menevää harmonisointia yhdeksi perusturvapalkiksi. Sen muodostavien etuuksien taso olisi käytännössä sama kaikissa työikäistä väestöä koskevissa niin sanotuissa syyperusteisissa etuuksissa. (Poikkeuksen muodostavat maahanmuuttajien ja ylivelkaantuneiden sosiaaliturva, mutta niissä on muutenkin erikoisia piirteitä). Mielestäni se täyttää edellä mainitut neljä ehtoa.

Palkin rakentamisen tekee mahdolliseksi edellisen hallituksen kehysriihessä (2018) tekemä linjaus alhaisimpien etuustasojen nostamisesta, jonka jälkeen etuuksien väliset erot ovat varsin pieniä. Palkkiin liitettävät etuudet voisivat oikeudellisesti ja perustuslain syyperustaisuuden vuoksi pysyä edelleen osana erillisiä ns. riskinhallintajärjestelmiä. Se helpottaa palkin asettamista sosiaaliturvan osaksi.

Perusturvan uudistus on toki monimutkainen, koska siihen liittyvät lukuisat lait ovat kytkeytyneet sekä toisiinsa että ansiosidonnaiseen turvaan. Poliitikkojen mielikuvituksella ei ole ollut rajoja, mitä tulee erilaisten lisäosien luomiseen. Nekin on yhdenmukaistettava. Lisäksi sosiaali- ja työllisyyspalvelujen ja perusturvan rajapinta vaatii miettimistä. Erikseen on päätettävä asumistuen yksilöllistämisen periaatteista. Nykyisin se on kotitalouskohtainen etuus, mikä ei nykymaailmassa ole enää järkevää. Haasteita on siis paljon.

Perusturvapalkki on kuitenkin hallinnollisesti ja rakenteellisesti valmisteltavissa hallituskaudessa ja toimeenpantavissa kahdessa vaalikaudessa. Hyödyt olisivat ilmeisiä. Palkki vähentäisi informaatio- ja monitorointikustannuksia sekä kannustin- ja byrokratialoukkuja. Se myös vähentäisi toimeentulotuen käyttöä.

Asiakkaan kannalta palkkiin liitetyt etuudet muodostavat kokonaisuuden. Jos 2020-luvun jälkipuolen hallitukset haluavat tehdä jotain muita uudistuksia vaikkapa vastikkeellisuudesta tai perustulosta, ne voidaan rakentaa perusturvapalkin päälle.

Perusturvapalkki ei ratkaise kaikkia perusturvan ongelmia. Se ei poista suorittavaa työtä tekevien osa- ja määräaikaisten työntekijöiden työelämän ja perusturvan yhteensovittamisen haasteita. Se ei myöskään ota huomioon perherakenteiden ja parisuhteen keston sekä lasten perhe-asemassa olevia sosioekonomisia eroja, jotka kuormittavat eri asemassa olevia ihmisiä eri tavoin.

Perusturvapalkki on myös kallis korottaa. Sille saattaa käydä samoin kuin lapsilisille, jota ei voida kokonaisuutena juurikaan korjata. Tämä tosin saattaa olla jonkun mielestä hyväkin asia. Samaten saattaa käydä niin, että uudistukset tehdään yksityiskohtiin, kuten vaikkapa yksinhuoltajakorotuksiin. Sen jälkeen olemme muutamassa vuodessa samassa suossa kuin nykyään.

Se on kuitenkin merkittävä askel oikeaan suuntaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Tarvitaanko meillä kultasakaalia?

Kehu kääntyy itseään vastaan

Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Tällänenon Viipuri.

Miten saan lapsen syömään erilaisia ruokia?

Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Hyviä aikeita riippuvaisten rahoilla

Viikinkien kutoskausi tulee, mutta milloin?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...