Punapöksyjen joukkovaino

Tietyssä iässä ei pitäisi enää hairahtua muotimaailman hetkellisiin trendeihin. Ehdoton ei vaatekappaleille, jotka ovat pinnalla vain yhden hyvin nopean sesongin.

Sen sijaan pitäisi jo pitäytyä ajattomissa, hyvälaatuisissa klassikoissa. Kartuttaa omaa vaatekaappia harkitulla hartaudella, vain näiden klassikko-oppien mukaan.

Iättömiä jokanaisen ystäviä ovat muun muassa vaalea trenssi, pikkumusta, v-aukkoinen casmirneule, kynähame, hyvin istuvat farkut, loaferit, silkkihuivi ja sinivalkoraidallinen trikoopaita venepääntiellä.

 

Tälle tielle olen yrittänyt itseni johdattaa. Olen perustellut kalliimpia vaatehankintoja niiden klassikko-ominaisuuksilla. Tämä mekko tai nämä farkut eivät mene koskaan pois muodista.

Viimeisen parin vuoden aikana pääni on pysynyt tiukkana monien muotihömpötysten edessä. Hetken henkisen kamppailun jälkeen, ostan-en osta-ostan-en osta, olen ylpeänä jättänyt monta sesongin must have-kappaletta kaupan hyllylle.

 

Viimeisten viikkojen aikana tätä henkistä niskaotettani trendikuteista on kuitenkin koeteltu mielessäni enemmän kuin koskaan.

Kaidalta ja lyhyeltä klasikkotieltäni minua on sysäämässä sesonkivaatteiden syövereihin punaiset housut. Oikeat punaiset paholaiset, jotka eivät jätä minua rauhaan.

 

Kaksi viikkoa sitten Savon Sanomien muotisivuilla värisuunnittelija Tuija Maija Piironen ja vaatesuunnittelija Paula Polkumaa totesivat, että punaisen kuuluu näkyä kevään ja kesän ykkösvärinä.

Silmäileepä mitä tahansa Suomessakin toimivaa vaatemerkkiketjua, niin mallistosta löytyy punaiset housut. On kirkkaanpunaista todella reisiänuolevaa mallia, vadelmapunaista vähän löysempää ja rennompaa tyyliä, pinkkiä caprimittaa. Siis apua, ihan kaikkia malleja ja punaisen kaikissa sävyissä. Ihan joka puolella.

 

Vaatemuoti on tunnetusti yhtä kiertokulkua. Kun aikaa kuluu tarpeeksi, niin vaatekappale vuosien takaa onkin taas pinnalla.

Punaisten housujen osalta oma muodin kiertokulkuni on reilut kymmenen vuotta. Keväällä 2000 ikuinen farkkutyttö repäisi ja hankki punaiset caprit.

Annoin silloin punaiselle alaosalle mahdollisuuden, mutta aika-ajoin tunsin niissä capreissa oloni epämukavaksi. Tuntui, että punaiset reiteni huusivat väriään liikaa. Katsokaa nyt, miten punaiset housut me olemmekaan!

Nyt olen kaivanut samat vajaamittaiset punalahkeet esiin. Sovittanutkin. Ne eivät näytäkään ihan niin mahdottomilta kuin muistin. Antaisinko punaisille housuille siis tänä keväänä uuden sesongin? Voisiko niissä olla klassikkoainesta?

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Hyviä aikeita riippuvaisten rahoilla

Viikinkien kutoskausi tulee, mutta milloin?

Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä

Kun sukupuoli vaihtuu, nimi kuolee

Paluu arkeen joukkoampumisten jälkeen on vaikeaa

Ruotsissa osutaan napakymppiin, Suomessa ei

Amerikkalaiset yhä riippuvaisempia ilmastoinnista

Kun koolla on väliä

Ei yhtään ylimääräistä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...