Riistakannoissa ei pidä tuijottaa pelkkiä numeroita

Mitäpä metsistä ja vesiltä erällä kulkijalle milloinkin löytyy? Tämä on aina ollut metsästyskautta odottaville erämiehille suuri arvoitus. Nykyaikaiset riistalaskennat tietokoneohjelmineen antavat aika hyvin viitteitä mitä on syksyllä odotettavissa.

Kanalintukannat ovat ikimuistoiset ajat tehneet vuosittain aaltoliikettä, ylenpalttisesta runsaudesta syklin syvään aallonpohjaan. Viime vuosikymmeninä lintukannat ovat jatkaneet kokonaisvaltaisesti laskuaan ja monille oli muodostunut uskomus, ettei paluuta hyviin vuosiin enää ole.

Kahden vuoden takainen syksy kumminkin osoitti metsäkanalintukantojen voivan elpyä, ei toki entisajan lukemiin, mutta aivan hyviksi kumminkin.

Pienoisella pelolla on odotettu, mitä tulemaan pitää. Mennäänkö nyt kohti aallonpohjaan, vai riittääkö lintuja täksi syksyksi? Riistakolmiolaskentojen tulokset kertovat hyvää sanomaa. Pohjois-Savossa teeri on edellisvuoden lukemissa, mutta metson osalta luvut osoittavat selkeää lisääntymistä. Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla metsokanta on edellisvuoden tasolla.

Jos kolmilaskentojen tuloksiin on luottamista, niin Lappiin ei kannata lähteä lintumetsälle suurten saaliiden toivossa.

Riistalaskentojen tulokset ovat vain suuntaa antavia. Alueellisesti kanalintukannoissa saattaa esiintyä suuriakin vaihteluita.

Malttia tarvitaan metsästäjiltä. Ei pidä tuudittautua numerotietojen ihanuuteen kanalintukantojen ylenpalttisesta runsaudesta. Jos historia toistaa itseään, niin suunta on jo alaspäin. Siemen olisi metsään jäätävä tulevia vuosia varten.

Metsäjäniksen osalta on kannettu huolta ja surkuteltu eläinten vähyyttä. Tämä on vain osa totuutta. Eivät jänikset ole metsistä loppuneet, ehkä paikoin kannat ovat olleet alamaissa. Monilla alueilla Pohjois-Savossa ristiturpia on riittänyt aivan kiitettävästi. Edes ylisuurena elävä ilveskanta ei ole pystynyt pahoin horjuttamaan pitkäkorvien elinvoimaa.

Metsissä on yllin kyllin riistaa pyydystettäväksi, kunhan vain hakee oikeita lajeja.

Vankan jalansijan saaneet ulkomaalaiset tulokkaat, supikoira ja minkki voivat hyvin vahvistaen kantojaan. Molemmat lajit ovat jokseenkin tomppeleita viekkaille erämiehille ja käyvät suhteellisen helposti asetettuihin pyydyksiin. Alkusyksy on hyvää pyyntiaikaa, sillä nuoret yksilöt liikkuvat paljon ja ne helppo narrata saaliiksi.

Vanhanajan sanonta oli, että jos metsässä kynsi rapsaa, niin silloin ei siellä siipi suhise. Tässä on perääkin, sillä kaikki pedot ovat lihansyöjiä.

Suuret saalistajien yksilömäärät rasittavat varsinkin kanalintukantoja. Petojen suihin joutuvat helposti pesivien lintujen munat ja poikaset, eivätkä turvassa ole emotkaan. Petojen pyynti olisi hyvä vaihtoehto muulle metsästykselle.

Syyskuun lopulla alkava hirvijahti on aivan oma lukunsa. Jossakin hirviä metsästetään ja toisaalla taas ei.

Kokemus on osoittanut, että vähistä pyyntiluvista voidaan nauttia koko jahtikausi, vaikkei hirviä omalla alueella olisikaan. Odotellaan, että jospa niitä jostakin tulisi. Jossakin taas jahti loppuu metsästäjien toimesta kesken kauden, vaikka elikoita ja lupia olisi vielä jäljillä.

Monisäikeistä on suuren riistan metsästys.

Kirjoittaja on aiempi riistanhoidonneuvoja.

Uusimmat

Kolumnit

Iltalypsy tekee paluun Areenaan

Tähden muotoinen arpi

Mukavat pojat ja olutta Ridgeltä

Asiakas maksaa rahanpesulan siivouksen

Supernanny saapui vihdoin Suomeen

Mitä tapahtui televisioviihteelle?

Mies, leivo mokkapaloja.

Musta joutsen voi herättää pahan voimat

Minä olen tirkistelystä nauttiva hyypiö

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.