Sähkökaappitaide näyttää tietä mielekkäämpään kaupunkitilaan

Elokuussa Helsingissä avattu sähkökaappigalleria tuotti hämmästyttävän tuloksen. Kadun tasolla toimiva taidenäyttely, jossa teokset on kiinnitetty harmaisiin sähkönjakokaappeihin, on säilynyt töhryittä. Helsingin Energia on ideoinut näyttelyn taiteilijoiden kanssa ja tuottanut tällä tavoin merkittävän arkista kaupunkitilaa kohentavan projektin.

Katugalleria on merkittävä hiljainen kannanotto. Sähkökaapit ovat rumia joskin melko huomaamattomia kadunkalusteita. Kiinnittämällä niihin huomiota energiayhtiö viestii, että se välittää paitsi sähkönjakelusta myös siitä, miten kaupunkilaiset kokevat arkisen ympäristönsä.

Maatalousvaltainen Suomi kaupungistui liian kiivaaseen tahtiin toisen maailmansodan jälkeen. Tehtiin paljon peruuttamattomia virheitä. Kaupunkisuunnitteluamme on määrännyt liikaa tehokkuus ja käytännöllisyys. Esteettisyyden perään ei ole jääty haikailemaan, jos on löytynyt käytännöllinen - ja mielellään myös edullinen - ratkaisu.

Tulokset voi todeta, kun kulkee silmät auki mitä tahansa suomalaista katua pitkin. Otan esimerkiksi kotikulmieni pääkadun, Viikin Kevätkadun. Sähkökaapit, sanomalehtilaatikot, roska-astiat, liikennemerkit ja tunnistamattomat pömpelit muodostavat järjettömän sekamelskan, jollaisen voisi olettaa kohtaavansa hylättyjen kadunkalusteiden hautausmaalla.

Suhteessamme kaupunkitilaan olemme kehittymättömiä. Haikailemme kaupunkiin luontoa ja osaamme puolustaa kotikatumme puita. Se onkin tärkeää. Mutta yhtä merkittävää on se, millaisia katukokonaisuuksia ja tunnelmia hyväksymme ja annamme ympärillemme rakentaa.

Hufvudstadsbladet pyysi viikonvaihteessa Arkkitehti-lehden päätoimittajaa Jorma Mukalaa listaamaan ne arkkitehdit, jotka voisivat piirtää Helsingin Katajanokalle suunnitellun Guggenheim-museon. Mukala totesi, että hänen listaltaan jäisi pois ainakin Frank Gehry, joka on suunnitellut Bilbaon Guggenheim-museon mielikuvituksellisen veistosmaisen kokonaisuuden.

Mukala totesi, että kulmikkaat laatikkomaiset rakennukset ovat muodissa juuri nyt. Yksi hänen listalleen nousseista arkkitehdeista julistaa käsitettä "fuck the context", vapaasti suomentaen "v-ut ympäristöstä". Ympäristö tässä laajasti käsitettynä niin, että siihen kuuluu paitsi rakennuksen fyysinen paikka myös ne ajatukset, mielikuvat ja muistot, joita tuo paikka ihmisissä herättää ja ne merkitykset, joita paikka sisältää ohi yksittäisten sukupolvien kokemuksen.

Vaikka laatikkomaisuus herättääkin minussa vaikeita muistoja 1960-1970-luvun betonirakentamisesta, on myönnettävä, että tunnen Suomesta kaksi hienoa modernia laatikkoa - Hämeenlinnan maakunta-arkiston ja Turun uuden kaupunginkirjaston. Molemmat ovat muodoltaan eleettömiä ja molemmissa lasipinnoilla on merkityksellinen sisältö.

Hämeenlinnassa lasiseinät päästävät valoa tutkijasaleihin ja tekevät samalla tutkijoiden työn näkyväksi kadulla kulkeville kaupunkilaisille. Turussa pääkirjaston seinien lasipinnat heijastavat ympärillä olevia vanhoja rakennuksia kaihoisan hurmaavasti. Mutta nämä rakennukset keskustelevatkin ympäristön kanssa, ja luulen, että juuri sen vuoksi ne on helppo hyväksyä.

Pystyn kyllä ymmärtämään, että arkkitehti etsii muotokielellään ilmaisua asioille, joita ei voi pukea sanoiksi. Rakennustaide on todella taidetta.

Meidän tavallisten kaupunkilaisten pitäisi kuitenkin pitää puolemme niitä vastaan, jotka väheksyvät ihmisen kokemusta ympäristöstään.

Konteksti on meille kaikki kaikessa - me liikumme paitsi paikassa myös muistoissamme; ajassa, tilassa ja mielikuvissa, joita ympäristö meissä herättää.

Siksi katugalleriat ovat tärkeitä, ja kaikki ne teot, jotka herättävät kaupunkilaiset vaatimaan ympäristöä itselleen, omaan haltuunsa. Mehän näissä kaupungeissa elämme.

Kirjoittaja on kuopiolaissyntyinen kirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Suomalaiset kansanosakkeet saavat uudet varainhoitajat

Rinta ei ole mikään mitta.

Egypti avaa turismia – huolena korona ja turvallisuus

Tässä kolumnissa ei olla mitään mieltä

"Heti kun lukujärjestys ja rutiinit katoavat, iskee järkyttävä kontrollin tarve"

Kuntia tuetaan kriisin jälkihoidossa

Uudet vääryydet eivät poista vanhoja

Valtio ei voi velkaantua holtittomasti

Suomi(mista) sulku- linjalla.

Milloin palataan normaaliin arkeen?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...