Suoratoiston ikävä sivuilmiö

Minulle tuli äkkiä uusi huolenaihe. Pohjustan vähän. Aikoinaan tulevat elokuvan­tekijät olivat teattereiden vakio­vierailijoita. Sieltä he saivat kipinän elokuvantekemiseen ja vaikutteita tulevalle uralleen. Vaikkapa Martin Scorsese on hyvä esimerkki tästä sukupolvesta.

Sitten kaupunkikuvaan ilmestyi videovuokraamoita. Äkkiä elokuvatarjonta moninkertaistui. Esimerkiksi Quentin Tarantino on videovuokraamoiden kasvatti.

Sitten lanseerattiin dvd. Niiden huomattava ero aiempaan nähden oli levyjen lisämate­riaalit: dokumentit, haastattelut ja tekijöiden selostus­ääniraita. Elokuvan tekeminen avautui aivan uudella tavalla, syvemmin ja tarkemmin.

Dvd ja blu-ray jäivät kuitenkin välivaiheeksi. Nykyään elokuvat striimataan netistä, jolloin mitään lisämateriaalia ei välttämättä ja yleensä ole. Mistä tulevat elokuvantekijät nyt saavat inspiraationsa ja oppinsa?

Onhan meillä toki netti. Sieltä löytyy materiaalia vaikka kokonaisen ohjaajakoulutuksen verran, mutta se on hajallaan ja laadultaan epätasaista. Lisäksi on helpompi innostua juuri nähtyyn elokuvaan liittyvistä lisämateriaaleista kuin elokuvan tekemisen yleisistä teorioista.

Tuskin elokuvantekijät maailmasta jatkossakaan loppuvat. Se Scorsesekin päätyi alalle ihan ilman elokuvien lisämatskuja. Mutta minua harmittaa, kun kehitys ottaa askeleen taaksepäin. Muutoin elokuvien suoratoisto on mainio keksintö, enkä fyysisiä lättyjä ikävöi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Annoin toisen mahdollisuuden Muuntohiilelle

Totista on moneen lähtöön

Mitä sinulle kuuluu?

Vähänkinoli riittävästi.

Yhdysvallat on pettänyt kurdit toistuvasti

Valtio ei sovi yrityksen omistajaksi

Kaikki peliin

Vetäytyminen, jota ei ole edes tapahtunut

Radio, olet muistoissani aina

Piiskuri Kärnä myöntää muutoksen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...