Tähdet tuikkivat, mutta ymmärrys yleisurheilusta puuttuu

Rion olympialaisten yleisurheilu on tarjonnut upean kattauksen kovia tuloksia.

Vielä huipputuloksiakin enemmän ovat säväyttäneet yllättävät voittajat ja hienot kisat.

Omat suosikkini ovat toistaiseksi olleet Wayde van Niekerkin maailmanennätysjuoksu 400 metrillä ja Thiago Brazin seiväskulta kotiyleisön edessä. Myös miesten ja naisten pituuden viimeiset kierrokset ovat vanginneet puoleensa.

Brasiliassa on vahvempi jalkapallo- kuin yleisurheilukulttuuri, mikä on näkynyt katsomossa. Katsojat on täyttäneet palloilutapahtumat, ja olympiastadionilla oli esimerkiksi maanantai-iltana melko tyhjää, vaikka oma poika hyppäsi seipään olympiavoittajaksi.

Tunnelma oli toki mainio näilläkin määrillä. Jopa lehdistöpaikkojen brassinaiset sekosivat kirkumaan Thiago Brazin kunniaksi.

Iso miinus paikallisille on annettava vihellyksistä ja buuaksista. Jalkapallossa ja palloilulajeissa on tyypillistä viheltää vastustajille ja jopa solvata heitä, mutta yleisurheilussa sitä ei pitäisi tehdä.

Ranskan seivästähti Renaud Lavillenie näytti yleisölle peukkua alaspäin, kun väki vihelsi ennen hänen ratkaisevaa suoritustaan. Ranskalaiselle buuattiin lisäksi törkeästi palkintojenjaossa.

Pikajuoksija Justin Gatlinin käryjä ei voi hyväksyä, mutta silti buuaukset myös hänelle olivat turhia ja latistivat kaikkien tunnelmaa ja tekemistä. Uinnissa brassiyleisö vihelsi dopingista tunnetuille venäläisille.

Yleisurheilutuntemusta maassa on kovin vähän, ja esimerkiksi kolmesti urallaan kärähtänyt Ivan Tihon sai moukaroida aivan rauhassa karsinnassa.

Pekingin vuoden 2008 olympialaisissa suurimmat tähdet olivat Usain Bolt ja Michael Phelps. Riossa vuonna 2016 suurimmat ovat ... ööh, Bolt ja Phelps? Näin ainakin suuren yleisön mielestä.

Boltin juoksut ja Phelpsin uinnit keräsivät stadionit täyteen. Näitä herroja seurattiin, mikä jätti pienemmälle muut huippusuoritukset.

Boltin satasen voitto oli paikalliselle yleisölle ja medialle selvästi isompi juttu kuin van Niekerkin kulta ja 400 metrin 17-vuotisen ME:n rikkominen. Brasilian sanomalehdissä etusivuilla oli Bolt, ei ME-mies.

Tämä Bolt-huuma on vähän kuin jääkiekko Suomessa. Hienoa menestystä, mutta iso huomio ja näkyvyys peittää helposti alleen urheilun muun monimuotoisuuden.

Kentällä on urheiltu näyttävästi, mutta muutoin kisajärjestelyt ovat Brasilian tyyliin miten sattuu.

Yleisurheilun kisaohjelma on kummallinen, ja myös IAAF:n ja KOK:n on syytä katsoa peiliin.

Osa finaaleista järjestetään karsintojen lomassa keskipäivällä puolityhjille katsomoille. Nämä lajit on kategorisoitu tavallaan kakkosluokkaan ja ymmärrän urheilijoiden tuohtumuksen.

Ilta-aikataulut on puolestaan vedetty kireiksi, eikä satasella välierien ja finaalin välillä ollut kuin alle puolitoista tuntia. Iltakisat alkavat paikallista aikaa vasta klo 20.30, mikä tuntuisi Suomessa aika oudolta. Illalla tarjolla on aina vain kolme finaalia.

Liikkuminen stadionilla on tehty vaikeaksi. Välillä huomaa olevansa jumissa kymmenien muiden toimittajien kanssa ahtaassa portaikossa tai hitaassa hississä.

Kuljetuksia mediahotellimme ja olympiastadionin välillä ei ole. Tai kisajärjestäjien mukaan on: lähtö hotellilta aamulla klo 4 ja paluu illalla tai yöllä klo 21 tai 3.30.

Ei siis järjen hiventä kisa-aikatauluja ajatellen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Räkättäminen on parasta, mitä ihminen voi tehdä

Työn on löydettävä tekijänsä

Rakkaudesta ruokaan ja elokuviin

Tieto lakimuutoksen vaikutuksista pitkäaikaistyöttömien palkkaukseen puuttuu

Kadonnutta ammattikuntaa ”kaivaten”

Autoileva lähimmäinen, aikamme mysteeri

Mitä tapahtuu,kun jättiläisetovat kuolleet?

Matalat korot lisäävät eriarvoisuutta

Raakel, myönnä että rakastat

Kumma asuu pikkukaupungissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...