Tieteellä päin pläsiä

Missä välissä tieteestä tuli viihdettä? Sitä jäin pohtimaan luettuani maan päälehden tiedesivuilta otsikon, jossa todettiin: ”Miehet sovittelevat naisia paremmin”.

Juttu on varsin pieni, vain viiden lyhyen kappaleen mittainen, ja se on sijoitettu sivun alakulmaan täytteen kaltaisesti.

Siinä kerrotaan tutkijoiden selvittäneen, kuinka paljon mies- ja naisurheilijat keskustelivat toistensa kanssa tai halasivat toisiaan kaksinkamppailun jälkeen. Lähikontaktit, kuten kädenpuristukset, mitattiin sekunnin sadasosien tarkkuudella.

Tutkijoiden mukaan miehet kättelivät pitkään ja lämpimästi, naiset monesti vain hipaisivat kevyesti sormenpäillään toisen kättä. Tästä tutkimustuloksesta sanomalehtijutun kirjoittaja johti päätelmänsä: tämä kertoo sovittelukyvystä ja tämä on voinut vaikuttaa siihen, että johtotehtävissä miehiä on enemmän kuin naisia.

Tästä muistuivat hakematta mieleen kaikki ne sadat tunnit, jotka olen viettänyt 1920–1940-luvuilla julkaistujen sanomalehtien parissa romaanieni taustatyötä varten.

Noina aikoina oli luvallista ja suotavaakin julkaista palstojen täytteinä vitsejä ja pilapiirroksia, joissa naisia oli kahta lajia: joko hattuja tyhjän päänsä somisteeksi kahmivia kurvittaria tai pulskia sivistymättömiä kotihirmuja.

Myös vieraita kulttuureja, erivärisiä ihmisiä ja lapsia oli sopivaa herjata, koska ne nyt vaan kaikki olivat alempia olentoja sanomalehteä lukevaan valkoiseen keskiluokkaiseen mieheen verrattuna, vink vink, silmänisku samanmielisille, tosikko se joka ei sitä ymmärtänyt.

Tiedesivun pikkujuttu on tarkoitettu nopeasti silmäistäväksi samaan tapaan kuin nuo entisajan vitsit ja pilakuvat. Ja mitä jää mieleen?

Että mies on saanut johtoasemansa sisäsyntyisten ominaisuuksiensa vuoksi. Että mies on parempi.

Jutussa kerrotaan lähde, tiedelehti Current Biology. Kävin lehden verkkosivulla. Tutkimustulokset on julkaistu artikkelina, jossa kerrotaan, että tutkimuksessa testattiin olettamusta, jonka nimi on ”male-warrior hypothesis” eli miespuolisen soturin hypoteesi.

Sen mukaan menestys ryhmien välisissä kilpailuissa on ollut tärkeä tekijä ihmisen evoluutiossa. Testissä tutkittiin, miten eri sukupuolet käyttäytyvät konfliktin jälkeisessä tilanteessa; konfliktina tässä tutkimuksessa pidettiin urheilukilpailua.

Tutkijat myös ilmoittavat, että tiedemaailmassa käydään kiihkeää debattia siitä, missä olosuhteissa naisten ja miesten yhteistyöhalukkuus ilmenee.

Toisin kuin latteassa pikkukirjoittelussa, tieteen tekemisessä on kyettävä ottamaan kantaa myös vastaväitteisiin ja kritiikkiin.

Evoluutiobiologia on tieteenala, jolla voidaan tehdä paitsi vakavasti otettavaa tutkimusta myös lihavia klikkiotsikoita tyyliin ”Tästä syystä Puuma-ilmiö on yleistynyt – evoluutiobiologia selittää” (Iltalehti 29.12.2014).

Jostain syystä nykypäivän tiedeuutisointi on ominut muinaisaikojen nurkkavitsien tyylin ja hakee syrjinnälle ja seksismille selityksiä evoluutiosta.

Sama perusta molemmilla ajatustavoilla, vanhalla sovinismilla ja nykyisellä tiedeviihteellä: ainahan asiat ovat olleet näin, apinoillakin miehet on parempia, mitäs akat ja kakarat narisette.

Kirjoittaja on kuopiolaislähtöinen kirjailija.

Uusimmat

Kolumnit

Toivottaako omatunto hyvää joulua?

Sankari on päätynyt pahaan pulaan

Tarvitaanko Putouksen yhdettätoista kautta?

Tähänkö loppui keltaliivien rynnistys?

Kuin sinun perheesi, vain hauskempi

Joulutorista tullut jatke katuruoka-tapahtumille

Sonnilaumat ojennukseen

Joulu tulee ilman viettämistäkin

Nukkumatti ja Nukku-Vladdi

Poliitikot pelkäävät turhaan kansalaisia

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.