Ulkonäön merkitys on kasvanut

Digitalisaatio on muuttanut monta asiaa arjessamme ja työssämme. Yksi merkittävimmistä muutoksista on kuvien merkityksen kasvu digitaalisessa mediassa.

Uutisointi tarvitsee lähes aina kuvia ja videoita tuekseen, sosiaalisesta mediasta puhumattakaan. Yhtään tilapäivitystä tai twiittiä en ole viime aikoina nähnyt ilman kuvaa. Jopa median valeuutiset pohjautuvat yleensä muokattuihin kuviin.

Vaikka koemme näkevämme ja tulkitsevamme median välittämiä kuvia itse, ne ovat todellisuudessa aina jonkun muun meille tulkitsemia. Toisin sanoen kokemuksemme todellisuudesta on medioitunut. Ruotsalaisen mediatutkija Göran Bolinin mukaan koko arkielämämme on nykyisin jo medioitunut eli muokkautunut median määrittämäksi ja median logiikan mukaiseksi.

Medioitumisen myötä käsityksemme todellisuudesta on vähitellen muuttunut. Lisäksi oletuksemme todellisuuden tulkinnasta on muuttunut. Tärkeää ei ole se, miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät.

Eikä tärkeintä ole se, miltä asiat näyttävät pysyvästi, vaan miltä asiat näyttävät sillä hetkellä, kun kuva niistä välitetään yleisölle.

Useimmin välitämme kuvia itsestämme. Mediassa ulkonäöllä onkin enemmän merkitystä kuin aikaisemmin. Sosiaalisen median myötä olemme myös entistä riippuvaisempia muiden ihmisten mielipiteistä itsestämme.

Tai paremminkin siitä, millaisina muut ihmiset tulkitsevat meidät median välittäminä. Muiden tulkintoja on kuitenkin vaikea hallita. Siksi omaa ulkoista olemusta pitää jatkuvasti kontrolloida ja retusoida.

Lapset ja nuoret oppivat jo varhain ottamaan itsestään kuvia oikeista kuvakulmista, oikeanlaisissa vaatteissa ja ympäristössä. Tavoiteltava ulkonäkö ja tavaramaailma ovat tarjolla sosiaalisessa mediassa niin julkkisten kuin tavistenkin jakamana.

Kuvia itsestään ja elämästään jakavat nuoret ja vanhat. Teknologian avulla jokainen osaa käsitellä kuvia haluamansa näköisiksi. Työelämässäkin hyvällä ulkonäöllä on enemmän merkitystä kuin ennen. Kuvattomia ansioluetteloja ei juuri enää lähetetä.

Kuvien ja ulkonäön merkitys näkyy vahvasti kuluttamisessa. Yksi tärkeimmistä motiiveista esimerkiksi harrastaa liikuntaa ja panostaa siihen myös rahallisesti on vartalon saaminen ”biitsikuntoon”.

Kauneudenhoidon tuotteita ja palveluja on tarjolla yhä enemmän ja niitä ostetaan lapsuudesta vanhuuteen. Kauneuskirurgia on yhä arkipäiväisempää.

Vaate- ja tyylistailaus on jo normaalia ja kotien sisustamiseen panostetaan yhä enemmän. Jopa ruoasta ja ruoanlaitosta on tullut visuaalista tyylikulutusta. Ruoka-annokset ovat sosiaalisen median jaetuimpia kuvia.

Ongelmia visuaalinen media aiheuttaa silloin, kun omaa elämää ei pystytä rahan puutteen takia pitämään mediakelpoisena tarinana. Myös elämänarvot voivat vääristyä pahasti.

Erityisesti nuorille tulee helposti virheellisiä käsityksiä muiden ihmisten luksuselämästä. Ulkonäköpaineetkin saattavat kasvaa liian suuriksi.

Vaikeinta lienee kuitenkin todellisuuden kohtaaminen, kun kuva toisensa jälkeen osoittautuu harhaksi.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, joka on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kun sukupuoli vaihtuu, nimi kuolee

Paluu arkeen joukkoampumisten jälkeen on vaikeaa

Ruotsissa osutaan napakymppiin, Suomessa ei

Amerikkalaiset yhä riippuvaisempia ilmastoinnista

Kun koolla on väliä

Ei yhtään ylimääräistä

Elokuva ei ole pelkkää elokuvaa

Opi suojelemaan omaa energiaasi

Korkean korvamatoisuuden kappale

Miksi katsotte vääränlaisia ohjelmia?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...