Varkautelaisille aamuherätys tykillä

Haulikot alkavat paukkua kautta Suomenniemen heti puolilta päivin huomenna elokuun 20. päivänä, kun vuotuinen vesilintujahti käynnistyy.

Varkaudessa otettiin varaslähtö uuteen jahtikauteen tykillä vuorokautta ennen heti elokuun 19. päivän aamuhämärissä. Stora Enson johdon ennakkovaroitus yhtiön tehtaitten lopettamisesta yllätti täydellisesti kaikki kaupunkilaiset.

Toimitusjohtaja Jouko Karvinen kyllä varoitti joku viikko sitten, että Stora Enso valmistelee vielä muutamien tehtaittensa lopettamista Suomessa. Kukaan kannunvalaja ei kuitenkaan ole maininnut etukäteen, että tykin kuula voisi jysähtää Varkauteen, jonka tuotantolaitoksien uudenaikaistamiseen on investoitu viime vuosikymmeninä satoja miljoonia euroja. Yöllä painetussa Kauppalehdessäkin spekuloitiin vielä Uimaharjun tehtaitten sulkemisesta ja sen vaikutuksesta Pohjois-Karjalaan.

Miksi Stora Enso valitsi Varkauden? Varkautelaisten ja muitten savolaisten on mahdotonta ymmärtää sitä järjellä. Muutama metsäteollisuuden ammattilainenkin kuvasi yhtiön päätöstä idiotismin huipuksi .

Rahalla oli isänmaa siihen aikaan, kun Varkaudesta ryhdyttiin kehittämään Savon teollista keskusta. Tämän päivän maailmantaloudessa raha on kasvotonta.

Nordea-pankin pääekonomisti luonnehti Stora Enson keskiviikkoista saneerausilmoitusta pieneksi toimeksi. Paljonko se lohduttaa niitä varkautelaisia, jotka ovat joutumassa tuon vivisektion, elävältä leikkaamisen, kohteeksi?

Varkauden teollinen historia alkaa vuodesta 1792, jolloin Huruskosken partaalla ryhdyttiin jauhamaan viljaa vesimyllyssä.

Vuonna 1818 jauhomyllyn rattaitten kitinän rinnalla alettiin kuulla myös raudan pauketta, kun rautatehdas oli valmistunut kolmen vuoden urakoinnin jälkeen. Rautatehtaan jalostusastetta nostettiin hienotakomolla, joka aloitti jyskytyksensä vuonna 1830. Konepaja käynnistyi vuonna 1852 ja laivatelakka parikymmentä vuotta myöhemmin.

Varkauden teollinen historia on siis raudalle rakennettu. Puunjalostuksen perinteet eivät yllä edes sadan vuoden taakse, sillä ensimmäinen puuhiomo valmistui vasta ensimmäisen maailmansodan keskellä vuonna 1915.

Viipurilainen Wahlin suku oli varkautelaisten leivän isä liki koko 1800-luvun, kunnes se 1900-luvun alussa möi tehtaansa satakuntalaiselle Antti Ahlströmille. Römmiksi ovat vanhat varkautelaiset puhutelleet tehdastaan pitkään vielä senkin jälkeen, kun A. Ahlström myytiin nykyiselle Stora Ensolle.

Teollisuuskaupunkina Varkaus on ollut historiansa aikana vahvasti jakaantuneena usein ruotsinkielisiin herroihin ja työläisiin. Pohjois-Savossa Varkaus oli pitkään ainoa kaupunki, jossa sosiaalidemokraateilla oli yksinkertainen enemmistö kunnallispolitiikassa.

Sääliksi käy Stora Enson nykyisiä varkautelaisia herroja , jos sellaisia vielä on. Heidänkin elämänsä on nyt yhtä lailla korkeammassa kädessä kuin heidän alaistensa.

Suomen metsäyhtiöt on luotu jalostamaan suomalaista puuta. Tämän päivän markkinataloudessa jalostus on jäänyt toissijaiseksi ja päällimmäiseksi noussut rahastus. Stora Enson omistajillekin on ihan sama, erottavatko he metsän puulta, kunhan yhtiö vain maksaa joka kevät heille kelpo osingot.

Uusimmat

Kolumnit

Mukavat pojat ja olutta Ridgeltä

Asiakas maksaa rahanpesulan siivouksen

Supernanny saapui vihdoin Suomeen

Mitä tapahtui televisioviihteelle?

Mies, leivo mokkapaloja.

Musta joutsen voi herättää pahan voimat

Minä olen tirkistelystä nauttiva hyypiö

Urheilijan polulla asiat menevät harvoin kuten on suunniteltu

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.