Yhdysvalloissa yliopistopaikka voi kysyä jopa kieroja keinoja

Yhdysvaltalaista korkeakoulumaailmaa ravistelee oppilaspaikkojen jakoa koskeva skandaali, joka on jatkunut jo vuosia mutta tullut ilmi vasta nyt. Myrskynsilmässä ovat lahjonnan keinoin huippuyliopistoihin avautuneet opiskelupaikat opiskelijoille, jotka eivät niitä ansaitse. Arvioiden mukaan heitä on noin 800.

Skandaali tuli julki kiivaimpaan korkeakoulujen hyväksymispäätösten aikaan. Miljoonissa amerikkalaiskodeissa pähkäillään, mihin korkeakouluun jälkikasvu päätyy. Niin meilläkin.

Viimeaikaiset tapahtumat ovat saaneet korkeakoulut ja niiden opiskelijavalintasysteemit erittäin ikävään valoon. Korkeakoulujen valintasysteemistä on paljastunut perustavanlaatuisia valuvikoja. Eniten pahennusta mediassa on herättänyt se, että jo etuoikeutetut, varakkaat kansalaiset voivat ”ostaa” jopa opiskelupaikkoja maan arvostetuimmissa yliopistoissa.

Kotiosavaltiomme Arizona State Universityn rehtorin Michael Crow’n mukaan koulutuksen tasa-arvoa parantaisi hyväksymisprosentin nosto yliopistoissa, jotka laskevat itsensä ”elitistisiksi”. Se, että yliopisto valikoi opiskelijansa tarkasti, ei tarkoita sitä, että opetus tai oppilasaine olisi tasokkaampaa. Sen sijaan selektiivisyys voi luoda epätervettä kilpailua ja ilmapiirin, jossa sekä opiskelijat että heidän vanhempansa kokevat luvallisiksi mitkä tahansa keinot.

Jopa rikolliset lahjontakeinot, niin kuin lahjusskandaali on osoittanut.

Yliopistojen selektiivisyys edustaa Crow’n mukaan vanhaa ajattelumallia. Hänen mielestään uuden ajattelun pitäisi lähteä siitä, että yliopisto voi hyväksyä 80 prosenttia hakijoista ja silti olla johtava, korkealaatuista opetus- ja tutkimustyötä tekevä korkeakoulu.

Suomalaisäidin näkökulmasta skandaali on tuonut päivänvaloon myös toisen amerikkalaisen korkeakoulumaailman kummallisuuden, mikä on urheilujoukkueiden merkittävä asema. Joukkueet ovat tärkeitä yliopiston imagon ja maineen kannalta. Lajista huolimatta urheilujoukkueen menestys ja tunnettuus auttavat keräämään alumneilta ja yrityksiltä rahoitusta yliopiston toimintaa varten. Puhutaan miljoonista dollareista.

Lahjontasyyte on nostettu yhdeksää urheilutiimin johtajaa tai valmentajaa vastaan. He ovat rahaa vastaan väärentäneet korkeakouluhakemuksiin urheiluansioita, joita hakijoilla ei ole ollut. Koko lahjontaskandaalin orkestroinut tutor-palveluyrityksen johtaja, kalifornialainen ­William ­Singer löysi hakuprosessin heikon lenkin juuri urheilujoukkueiden valmentajien kautta.

Syytettyinä ovat myös kaksi täkäläisen ylioppilaslautakunnan eli college boardin jäsentä. He ovat Singerin yrityksen kautta suorittaneet hakijan puolesta suomalaista ylioppilaskoetta vastaavan SAT-kokeen tai korjanneet hakijan vääriä vastauksia parantaakseen arvosanoja.

Rikossyytteet lahjonnasta on nostettu myös 33 perhettä vastaan. He ovat maksaneet joissain tapauksissa oppilaspaikasta jopa 500 000 dollaria (noin 440 000 euroa). Vanhemmat ovat poikkeuksetta hyvin varakkaita rahoitusyhtiöiden ja lakifirmojen toimitusjohtajia sekä Hollywoodin näyttelijöitä, joiden kasvot ja nimet on vyyhdin purkautuessa nostettu julkisuuteen.

Samalla tapahtuma oli ikävä muistutus siitä, ettei amerikkalainen yhteiskunta ole millään mittareilla tasa-arvoinen, mitä tulee lasten opiskelumahdollisuuksiin ja koulutukseen.

Kirjoittaja on Yhdysvalloissa asuva vapaa toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Lapsi ei ole omaishoitaja

Kiinassa kansa tykkää kiinalaisesta

Uusi tv-kanava jäi monilta huomaamatta

Susien suojelu jakaa mielipiteitä voimakkaasti

Joskus rooli tarttuu tiukasti näyttelijään

Voiko ihmisiä ja ihmissuhteita hinnoitella?

Henkinen minäni kaipaa Suomi-draamaa

Kuinka korvata maitotuotteita?

Miksi Yle väheksyy kirjallisuutta?

Onnellinen vainaja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

...