Yksinkertaisten selitysten aika on ohi

Euroopassa toinen toistaan kesällä seuranneet väkivallanteot ovat saaneet monet kysymään, voiko Suomessa tapahtua terrori-isku.

Valitettavasti sellaisia on tapahtunut lintukodossamme jo useasti, jos terrorismilla tarkoitetaan ”väkivaltaa tai sillä uhkaamista tavoitteiden saavuttamiseksi ja levottomuuden tai pelon aiheuttamiseksi” (sisäministeriö).

Talvella Suomessa tehtiin useita polttopulloiskuja vastaanottokeskuksiin, joissa oli sisällä turvapaikanhakijoita, myös lapsia. Kukaan ei onneksi kuollut. Poliisin mukaan tekojen taustalla ei tiettävästi ollut järjestäytynyttä toimintaa, minkä vuoksi niistä puhuttiin yksittäisten syrjäytyneiden ihmisten päähänpistoina, ei terrori-iskuina.

Tekijöitä motivoi ulkomaalaisvastaisuus. Kun taustalla on ideologia ja ilmiselvä tavoite herättää kauhua, voi kysyä, miksi näitä tapauksia ei nimitetty johdonmukaisesti terroriksi sisäministeriön määrittelemällä tavalla?

Vuonna 2002 seitsemän ihmistä sai surmansa ja 164 haavoittui Vantaan Myyrmannissa, kun suomalainen kemian opiskelija räjäytti kauppakeskuksessa hauleilla terästetyn kotitekoisen pommin. Motiivi jäi epäselväksi. Tekijää kuvailtiin mediassa yksinäiseksi sudeksi ja tekoa nimitettiin koruttomasti räjähdykseksi.

Usein valkoihoisten tekemiä veritöitä on selitetty herkemmin mielenterveysongelmilla ja ulkomaalaistaustaisten tekemiä terrorismilla.

Oli terminologia oikein tai ei, niin lopputulos on sama: ihmisiä kuolee mitä traagisimmalla tavalla.

Terrorismi ja joukkomurhat ovat hyvin monimutkainen vyyhti, eikä tapauksia pidä niputtaa automaattisesti saman lipun alle. Jihadistisen ideologian innoittamat iskut ovat lisääntyneet, kun Isisin ydinalue Irakissa ja Syyriassa käy yhä ahtaammaksi. Järjestö kuitenkin yrittää näyttää mahtavammalta kuin se todellisuudessa on ottamalla kaikki mahdolliset iskut nimiinsä.

Todellisuudessa monien iskujen poliittinen kytkös on ollut ohut tai puuttunut kokonaan. Esimerkiksi Saksassa viikon aikana tapahtuneiden neljän veriteon tekijöistä vain yksi kyettiin yhdistämään Isisiin. Ravintolan edessä itsensä räjäyttänyt ja 15:ttä loukannut oli myös kahdesti itsemurhaa yrittänyt kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut.

Münchenin kauppakeskuksessa tehdyn iskun taustalla taas paljastui vastakkainen ideologia, kun poliisi kertoi, että tekijä valitsi uhreikseen nimenomaan maahanmuuttajilta näyttäviä ihmisiä. 19-vuotias koulukiusattu tekijä ihaili Adolf Hitleriä ja oli sanonut tuttavilleen vihaavansa turkkilaisia ja arabeja. Oliko teko siis sittenkin terrori-isku eikä ”klassinen joukkosurma”, kuten mediassa aluksi puhuttiin?

Poliittisten, ideologisten tai uskonnollisten motiivien osuutta voi olla vaikea erottaa muista tekijöistä. Osa hyökkääjistä on ollut turvapaikanhakijoita, osa ei. Osa on hyökännyt satunnaisten ihmisten joukkoon, osa on valikoinut uhrinsa poikkeavuuden, kuten vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai ihonvärin perusteella. Useiden joukkosurmaajien taustalla on psykiatrisia ongelmia, masennusta ja syrjäytyneisyyttä. Osa tekijöistä on saanut ääri-ideologioista vastauksia ongelmiinsa ja oikeutuksen teoilleen.

Teot ovat myös innoittaneet toisiaan. Internetin, kamerapuhelinten, 24/7-uutisten ja somen aikakaudella erilaiset näköalattomat henkilöt voivat olla varmoja, että he saavat teoillaan huomiota.

Varmaa on, että yksinkertaiset selitykset veriteoille on hylättävä, tai ollaan vaarallisilla vesillä. Tietyn uskonnon tai kansanryhmän osoittelu kärjistää vastakkainasettelua ja lietsoo turhaa pelkoa, mikä on terroristien tavoite.

Uusimmat

Kolumnit

Katkaiseeko uusvanha brändi alamäen?

Digitalous on kaupalle iso haaste

Joskus tarvitsee vapaata kaikesta mediasta

Iltalypsy tekee paluun Areenaan

Tähden muotoinen arpi

Mukavat pojat ja olutta Ridgeltä

Asiakas maksaa rahanpesulan siivouksen

Supernanny saapui vihdoin Suomeen

Mitä tapahtui televisioviihteelle?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.