Alijäämä(i)stä ajattelemista Suomen tulevaisuudesta

Budjettikeskustelusta jäi päällimmäisenä mieleen budjetin alijäämäisyys. Tähän päivään asti tehtyjä ilmastotoimia pidetään riittämättöminä. Lasten syntyvyysluku tänä päivänä (1,4) on alhaisempi kuin nälkävuosina, ja sen perusteella syntyy uhkakuva kestämättömästä taloudesta.

Historiaa sanotaan ”his storyksi” – hänen tarinaksi. Voisiko Suomen tarinasta olla jotakin opiksi? Iäkkäimmät muistavat sotavuodet. Kuinka sodan raunioista synnytettiin isot ikäluokat?

Silloin ymmärrettiin, mikä on ensiksi kaikkein tärkeintä. Suomeen perustettiin maailman paras äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä. Minä sanon sitä sota-soteksi. Lapsikuolleisuus aleni nopeasti ja jo 1950-luvulla se oli maailman pienimpiä.

Miksi nyt kuulutetaan, että lapsen synnyttämättä jättäminen Suomessa on ilmastoteko?

Sodan jälkeisellä perhepolitiikalla syntyvyys lähti välittömästi nousemaan. Lapsilisäjärjestelmä laajennettiin koskemaan koko väestöä. Sillä oli varmasti oma vaikutuksensa syntyvyyslukujen kasvamiseen. Vuonna 1948 lapsia oli naista kohden keskimäärin 3,5.

Entäpä tämä? Tänä päivänä kaavaillaan kotitalouksille velkakattoa, mutta vuonna 1945 ryhdyttiin myöntämään Suomen valtion varoista lainoja kodinperustamiseen nuorille pareille.

Sotakorvausten maksaminen käynnisti lisääntyvän yritystoiminnan ja teollisuuden kehittymisen, mikä johti taloudelliseen kasvuun. Kansamme puhalsi yhteiseen hiileen.

Meillä on taloudellisen kasvamisen paikka nytkin, sillä innovaatisuutemme ei ole alijäämäinen.

Kristillisdemokraatit ovat nostaneet vahvasti syntyvyyden ja lapsi- ja perhepolitiikan esiin, kun eduskunta on ruotinut Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäistä budjettia. Haluamme kannustaa perheiden perustamiseen ja lasten hankkimiseen.

Minusta perheen perustaminen ja varsinkin avioliitto on melkoisen hyvää ”yritystoimintaa”. Avioliitto kun ei ole määräaikainen työsopimus, vaan siinä sitoudutaan koko elämänajaksi perheoikeudelliseen palvelussuhteeseen.

Perhe asuntolainoineen on merkittävä talousyksikkö, joka on kestävä osa suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan sitoutunutta veronmaksujärjestelmää.

Jos oman menestystarinamme tarkasteleminen on epätrendikästä, on lupa vilkaista, mitä naapuri touhuaa. Siihen kurkisteluun olemme kaikki tottuneet.

Virossa moninkertaistettiin kaksi vuotta sitten lapsilisät niin, että kolmen lapsen perhe saa kuukaudessa lapsilisää 500 euroa ja sen lisäksi 300 euron kertaluonteisen vauvarahan. Jo viime vuonna Virosta uutisoitiin, että perheet haluavat kolmannen lapsen.

Alijäämäisessä pyöriskelyssämme meidän on hyvä muistaa, että meidän bruttokansantuotteemme kansalaista kohden laskettuna on nyt lähes seitsemän kertaa suurempi kuin sotien jälkeisinä vuosina.

Joten eivät tämän päivän työeläkeläiset ole tyhjin käsin vain odotelleet eläköitymistään. He ovat olleet rakentamassa tämän päivän Suomea pidempää päivää ja työviikkoa tehden. Hyvinvointisellaiseksi lapsilleen.

Joku kysyy nyt, että mistä otetaan rahat perhepolitiikkaan? Vastaan samalla: talouskasvusta ja veronmaksukyvyn ylläpitämisestä, tulevaisuudessakin. Se tarkoittaa työn tekemistä sekä työn ja tehdynkin työn arvostamista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

KuPS keskuskentällä 2019

Kuopio ja talousalue ovat kimppa

Postin tes-esitys lisää vuosityöaikaa kokonaisella kuukaudella

Kun nimi pahensi miehen

Isyys on aikuisena olemisen mallintamista

Heikoimmat tarvitsevat apua

Halunan kylätupa ja muita tarpeellisia hankkeita

Suomea ei vaivaa työvoimapula

Eivätkö kaikki tarvitse ravintoa ja päiväaikaista suojaa?

Viinakortti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.