Avun tarve tutkittava

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan huono-osaisuus on edellisen laman jäljiltä periytynyt voimakkaasti lapsiperheissä, kuten myös SDP:n varapuheenjohtaja Ilkka Kantola tiedotteessaan kertoo. Samalla leipäjonot ovat vakiintuneet suomalaiseksi yhteiskunnalliseksi ilmiöksi.

Tv-haastattelussaan 13.1. sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) puhui leipäjonoista kovin yleisluontoisesti. Syntynyttä tilannetta ei pidä katsoa sivusta, vaan on ryhdyttävä toimiin.

Konkreettisena keinona vaikuttaa leipäjonojen asiakkaiden tilanteeseen, ehdotan selvitettäväksi heidän taustojaan paikan päällä ja tarjoamaan heille täsmäapua.

Näin voitaisiin selvittää, mitkä seikat vaativat pikaisimpia toimia toimeentulon lisäksi. Onko asiakkaalla terveydellisiä ongelmia, alentunut työkyky, velkaantumista tai ongelmia perheavun saamisessa?

Leipäjonoista on tehty joitakin tutkimuksia aiemminkin. Olen tutustunut sähköisesti julkaistuihin Anna Sofia Salosen opinnäytteeseen Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ruoka-avun asiakkaiden näkökulmasta (2009) ja Sari Mäen opinnäytteeseen Leipäjonon arki (2005). Tekstit ovat ilmaiseksi saatavilla.

Leipää jonottavien pohjimmaisesta toivottomuudesta kertoo se, että häpeä estää ruoan hakemisen muussa kuin viimeisessä hädässä. Toisaalta leipäjonon asiakkuus voi arkipäiväistyä.

Suomen historiaa tuntevat saattavat pohtia, mitä uutta leipäjonoissa ilmiönä on. Köyhyyttä ja ruoka-avun tarvetta on ollut aina, kuten Gia Virkkunen 30-luvun pula-ajasta kertovan kirjansa Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vaan elettiin -tiedotteessa syksyllä totesi.

90-luvun lama on kuitenkin tuonut leipäjonot näkyvänä ilmiönä esiin tuloerojen kasvaessa. Leipäjonojen luonne on myös muuttunut siten, että asiakaskunta on nuorentunut ja työssäkäyvien osuus on lisääntynyt, kun ansaitut tulot eivät riitä ruokaan.

Selvitysehdotukseni tarkoituksena ei ole pelottaa asiakkaita pois tuen piiristä. Päinvastoin tavoitteena on tuoda palvelut asiakkaiden luokse ja näin tavoittaa haastavassa elämäntilanteessa olevia.

Ajatukseni on saanut vaikutteita Ilkka Taipaleen (sd.) onnistuneista ehdotuksista, mm. aloitteesta selvittää työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettujen työttömien tilannetta.

Ehdotan, että nykyisin eri tahojen ylläpitämien leipäjonojen asiakkaille ryhdytään tarjoamaan julkisin varoin taustaselvityksiä palvelujen tarpeesta.

Viemällä palvelut lähelle ihmistä sekä selvittämällä palvelujen tarve, voitaisiin tarjota konkreettista täsmäapua ruoka-apuun turvautuville. Kuulen mielelläni asiaan liittyviä kokemuksia.

Julkisen sektorin palvelujen piiriin ohjaamisesta huolimatta leipäjonot ja muu vähävaraisille tarjottu apu tullevat olemaan tarpeen vielä pitkään. Avun tarjoajat ansaitsevat tukea.

Pohjois-Savosta kotoisin olevana tiedän, että esimerkiksi alueen keskuksessa Kuopiossa Virvatuli on tehnyt vuosikymmenen ajan tärkeää työtä.

Erityisesti lapsiperheiden tilanteen selvittämisellä on kiire, koska köyhyys ja ongelmat usein periytyvät sukupolvelta toiselle.

Tuula Väätäinen Kansanedustaja ja ehdokas (sd.) Siilinjärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Sydämen sivistystä kirjoitteluun

Vanhemmuuden tuen leikkaaminen ei tuo säästöä

Onko nälkävyölle vaihtoehtoja?

Siilinjärvi satsaa ja säästää

Punainen lanka pahasti hukassa

Miksi sosiaaliala vaikenee?

Huomio ennaltaehkäisyyn

Omin voimin jäähalliin?

Myötätuntoa vanhemmuuteen

Valinnaisuutta ei saa rajata

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.