Ei kiitos euromaidenyhteiselle budjetille

Eurobudjetti on noussut EU-agendalle lähinnä Ranskan vaatimuksesta. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on jo pitkään esittänyt 19:lle yhteisvaluutta euroon kuuluvalle maalle yhteistä budjettia, yhteistä valtiovarainministeriä ja yhteisvastuun lisäämistä jäsenmaiden kesken. Macron saa tukea muilta etelän mailta kuten Espanjalta ja Portugalilta.

Macron tavoittelee, että euromaat sitoutuisivat erityisellä sopimuksella maksamaan uuteen eurobudjettiin lisää rahaa nykyisten jäsenmaksujensa lisäksi vuoden 2021 alusta alkaen. Tähän saakka Suomelle on ollut tärkeintä, että yhteisvastuu euromaiden välillä ei lisäänny eikä uusia tulonsiirtoautomaatteja luoda.

EU:n omien säännösten mukaan julkinen velka on pidettävä alle 60 prosentissa kansantuotteesta ja vaje alle kolmessa prosentissa. Koko euroalueella tuo velkasuhde on nykyään 87 prosenttia, reippaasti yli jäsenvaltioille asetetun kriteerin.

Velkakriteeriä rikottiin tosin jo maiden sisäänottovaiheessa. Myöhemmin siitä on tullut huono vitsi. Italian julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 120 prosenttia jo maan euroon liittymisen hetkellä. Italian jäsenyys eurossa oli puhtaasti poliittinen päätös Saksan liittokansleri Helmut Kohlin toiveesta. Todelliset vastuunkantajat ovat yleensä muita kuin päätöksentekijät.

Esimerkiksi Ranskan kohdalla on joustettu. Ranskan valtion velka/bkt-suhde on ollut alle 60 prosentin viimeksi vuonna 2001. Viime vuoden lopussa tuo luku oli jo 98 prosenttia.

Kun vuonna 2010 Kreikalle myönnettiin ensimmäinen apupaketti, oli maan julkinen velka 146 prosenttia bkt:sta, mutta viime vuonna se oli jo 181 prosenttia. Suomen tähänastiset Kreikkaan liittyvät vastuut eurokriisistä ovat 4,66 miljardia euroa.

Vastaavat prosenttiluvut muista Välimeren maista: Italia 132, Portugali 121,5, Kypros 102,5, Espanja 97. Kaikki kaipaisivat tukipaketteja. EU:n jäsenvaltioista alhaisin velka/bkt-suhde on Virossa, 8 prosenttia. Suomen luku on 59 prosenttia.

Eurointoilijoiden kannalta on kiusallista, että euroalueen ulkopuolelle jääneiden Ruotsin, Norjan ja Tanskan taloudellinen kehitys on ollut parempaa, kaikilla luku on alle 40 prosenttia. Oma valuutta antaa enemmän vaihtoehtoja talouspolitiikassa.

Ei ole yllätys, että Ranskan presidentin mielestä integraatiota pitää vähin äänin syventää ja ottaa aimo askel kohti liittovaltiota. Yhteiseen piikkiin siirrettäisiin valtionvelat, jotka ylittävät 60 prosenttia kunkin maan vuotuisesta bkt:n arvosta.

Ranska on tulossa kriisimaaksi heti Italian perässä. Pariisissa keltaliivit mellakoivat jo polttoaineiden korotuksen vuoksi. Velaksi eläminen ei voi jatkua ikuisesti. Ennemmin tai myöhemmin tämä korttipakka hajoaa.

Ei kiitos, suomalainen veronmaksaja ei ole vastuussa muiden maiden velkaantumisista. Mutta tekeekö kukaan vallanpitäjistämme mitään konkreettista sen eteen, että suomalaiset veronmaksajat suojattaisiin joutumasta välimerellisen löperyyden maksumieheksi? Onko se enää edes mahdollista muuten kuin irrottautumalla kokonaan eurosta ja palaamalla kansalliseen valuuttaan? Se on jopa todennäköistä tulevaisuudessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Työurien pidentäminen nopea apu työllisyysasteen nostoon

Meno on kuin Hölmölässä

Snellmaninpuistosta on tullut vaikeasti saavutettava

Elämänmakuista arkea myös hoivakotien asukkaille

Polttoainejakelu saatava kuntoon Kuopiossa

Juurisyyt hämärtyvät

Meillä on keinot pysäyttää trooppinen metsäkato

Piina on hieno suoritus

Avoin kirje Suomen Urheiluliitolle

Miten meille käy tekoälyn voittaessa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.