Ei yhteisvastuuta EU-budjetin kautta koronan varjolla

Sodan jälkeiseen pahimpaan talouskriisiin ei ole vastaus koronan varjolla mitätöidä finanssikriisin taustasyytä eli eurooppalaisten ja amerikkalaisten pankkien vastuutonta toimintaa sekä sijoittajien ahneutta ja moraalikatoa. Euroopan keskuspankin EKP:n ja Euroopan vakausmekanismin EVM:n ohella pyrky hoitaa talouden pettävä perusta EU-budjetin kautta on edesvastuuton viritys peluuttaa Suomi viimeiseen euroon asti.

Kreikan lainajärjestelyt ja Euroopan rahoitusvälineen läpivienti vuonna 2010 vei miljardien edestä varojamme taivaan tuuliin. Saksa ja Ranska olivat haluttomia pääomittamaan pankkejaan veronmaksajiensa kustannuksella ja halusivat turvautua yhteisvastuuseen. EVM:n kautta Suomikin on tukemassa ulkomaisia pankkeja.

Valtiovarainvaliokunta edellytti joulukuussa 2012, että tukivälineiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa on kiinnitettävä huomiota Suomen valtiontalouden rajallisiin mahdollisuuksiin tukea muita maita. Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti lausui perustuslakivaliokunnalle valtiovarainvaliokuntaan yhtyen vuonna 2013: ”On arvioitava mahdollisten vastuiden kokonaismäärää eduskunnan budjettivallan rajoitusten selvittämiseksi ja onko vastuiden kokonaismäärä rajattu ja mitkä ovat vastuisiin liittyvät riskit sekä eduskunnan osallistuminen päätöksentekoon ja valtion mahdollisuus selvitä perustuslainmukaisista velvoitteista.”

Jaakko Kiander näkee EMU:n kehittämisessä yhteisvastuun ujutustyötä: ”Yksittäiset muutokset käsitellään pieninä teknisinä asioina, joilla ei ole suurta merkitystä, ja samalla vältetään avaamasta perusteellisempaa keskustelua federalismista ja kansallisesta suvereniteetista.”

Euroalueen historia kertoo, miten suurpiirteisesti suhtaudutaan suurten jäsenmaiden budjettialijäämiin. Suomen kaltaisten pienten jäsenmaiden kohtelussa kavennetaan kansallista talouspolitiikan liikkumavaraa ja eduskunnan budjettivaltaa.

Tämä budjettivalta on kansallista itsenäisyyttä, suomalaista demokratiaa. Sen turvin meidän on varmistettava terveydenhuoltomme toimintakyky sekä tuettava perheidemme jaksamista ja torjuttava nuorten syrjäytymistä. Suomi on yksi harvoista maista, jossa julkisella sektorilla on enemmän rahoitussaatavia kuin velkoja, ja siksi Kiander varoittaa kansallisten vastuidemme kasvattamisesta.

EKP:n kautta tapahtuva valtioiden velkakirjojen osto luo varjovelkaantumista, josta Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö vaikenee. Frankfurter Allgemein kertoi sen vuonna 2014 olleen seitsemän prosenttia Suomen bkt:stä. Pääjohtaja Olli Rehniltä tarvitaan tieto Suomen kokonaisvastuista.

Seppo Lindblom totesi jo vuonna 2013, että jokainen joutuu valitsemaan, kannattaako euron pelastamista millä hinnalla tahansa vai haluaako luopua liittovaltiokehityksestä silläkin uhalla, että euroalue hajoaa. Koronan jälkeisen hyvinvointivaltiomme rahoitus ja poliittisen päätöksenteon luottamus edellyttää, että emme ylitä suomalaisen suvereniteetin eli itsemääräämisoikeuden kipupistettä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Navigaattorit ajattavat harhaan myös Ranta-Toivalassa

Elpymisrahaa velkaantuneille maille

Uusien osaamista tarkastettava

Puuvoima vahvistaa johtoaan

Nykyinen ansiosidonnainen päiväraha syrjii nuoria

Turve vastaan kivihiili

Kiintymyssuhde – vauvan tärkeä voimavara

Tasa-arvoako vai suoranaista syrjintää?

Materialistinen maailma ei ohjeista piittaa

Asuntorakentamista ohjattava, myös julkista tuotantoa tarvitaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.