Eläkeläisen ostovoima on enää puolet palkansaajan ostovoimasta

Uudella hallituksella olisi nyt erinomainen mahdollisuus lisätä verotuloja korottamatta kuitenkaan veroja. Tämä toteutettaisiin poistamalla taitettu palkkaindeksi ja tekemällä työeläkkeisiin keskimäärin 8 prosentin tasokorotus. Näin työeläkkeet palaisivat vuoden 1995 rakenteeseen.

Tämä toisi eläkkeensaajille lisää eläkettä 2,5 miljardia euroa sekä valtion kirstuun lisää verotuloja yhden miljardin.

Näin saamillaan veroilla valtio voisi korottaa myös kansan- ja takuueläkkeitä sekä oikaista indeksin rakennetta niin, että palkkaindeksisidonnaista osuutta korotettaisiin 15 prosenttia. Eläkeläisten ostovoiman kohoaminen vilkastuttaisi myös kotimarkkinoiden palvelu- ja tuotekysyntää, joka edelleen generoisi uusia työpaikkoja ja viime kädessä jatkuvaa verotuloa valtiolle.

Taitettu palkkaindeksihän otettiin Paavo Lipposen (sd.) hallituksen keinovalikoimaan äärimmäisenä, korkeintaan 3 – 4 vuotta kestävänä väliaikaisratkaisuna 1990-luvun alussa. Väliaikaisratkaisua on nyt kestänyt 24 vuotta ja purkulupauksesta on jäljellä vain se, että eläkerahastot ovat kasvattaneet varojaan vuoden 1995 36 miljardista nykyiseen 202 miljardiin euroon.

On äärimmäisen vaikea ymmärtää, miksei ensiaskeleitaan ottavan hallituksen hallitusohjelmassa ole kirjausta taitetun indeksin poistamisesta. Sillä eihän eläkejärjestelmällämme ole tarkoitus kasvattaa kansallisvarallisuuttamme – vieläpä sijoitettuna 75-prosenttisesti kansainvälisille pääomamarkkinoille – vaan huolehtia pääoman tuotolla myös sen sukupolven vanhuuden päivistä, joka nosti köyhän Suomen yhdeksi maailman vauraimmista maista.

Eläkeyhtiöiden johdon ylimielisyyttä kuvaa se, että he lobbareineen syöttävät mieliimme 2,5 ja 3,5 prosentin uhkakuvaisia sijoitustuottoja, kun esimerkiksi Helsingin pörssissä 31:n markkina-arvoltaan suurimman yrityksen keskimääräiset vuosituotot ovat olleet viimeiset 3 vuotta yli 12 prosenttia.

Eläkeläisten painolastina ei valitettavasti ole yksinomaan heitä jatkuvasti köyhdyttävä taitettu indeksi, vaan myös eduskunnan päätös tasapäistää palkansaajat ja eläkeläiset siten, että eläkeläisten on maksettava lisäverona – kompensaationa palkansaajien maksamille työttömyys- ja työeläkemaksuille – yli 10 prosenttia korkeampaa veroa kuin mitä vastaavasta palkkatulosta maksetaan.

Niinpä keskiverto 1 500 euroa kuussa eläkettä saava maksaa eläkkeestään 14,5 prosenttia veroa, kun vastaavasti 1 500 euron kuukausipalkkalaisen veroprosentti on 4,5.

Esimerkiksi jos osa-aikatyössäsi kuukausitilisi jää alle 1 400 euron, veroprosenttisi on nolla. Eläkeläinen sitä vastoin maksaa vielä tuhannen euron eläkkeestäkin veroa useita prosentteja.

Valtio rikkoo tässäkin kohden itse perustuslain 2. luvun 6. pykälää, sillä kansalaisia ei saa asettaa erilaiseen asemaan esimerkiksi iän perusteella. Tämäkin perustuslain vastainen toimi vähentää 1,4 miljoonan eläkeläisen vuotuista ostovoimaa noin 2,5 miljardia euroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.