Elinvoimaa yhteyksistä, moni-muotoisuudesta ja vapaudesta

Onko enemmän aina parempi? Kuopion kaupunkistrategiassa on mietitty päämääränä ja naulaannuttu 200 000 ihmisen väestömäärään. Tällainen tavoite on helposti mitattava ja siten meidän kaupunkilaisten helposti muistettava. Pian on helppoa huudella puskista, koska jo varhaisessa vaiheessa näyttää sille, että tavoitteesta jäädään.

Tämän hetkinen väestönkasvu on 0,4 prosenttia eli 500 asukasta vuodessa. Kuopion väestömäärän ollessa 120 000 kestäisi – kasvun jatkuessa saman määräisenä – tavoitteen saavuttamiseen 160 vuotta! Jos tavoitetta helpotetaan kuntaliitoksin, tulisi Pohjois-Savon miltei kaikkien muiden kuntien – paitsi Siilinjärven – liittyä Kuopioon. Tavoitteet on hyvä olla korkealla, mutta myös realistisia. Onkohan tämä ihan loppuun ajateltu?

Mitä vaihtoehtoa ajatusmallille, että Kuopion kehittyminen on kytköksissä enimmäkseen väestömäärään? Ennemminkin vertailisin kaupunkien paremmuutta laadullisesti kuin määrällisesti. On oleellisempia, tehokkaampia ja paremmin elinvoimaisuutta lisääviä kaupungin kehityslinjoja kuin asukasmäärään tuijottaminen. Prosessimenetelmien kautta katsoen mitä tahansa järjestelmää voidaan kehittää esimerkiksi seuraavilla neljällä menetelmällä:

Lisäämällä määrää. Helpoin, yksinkertaisin ja selkein tapa kehittää kaupunkia. Nykyaikana ajatusmalli, että määrällä kilpaillaan, alkaa olla vanhanaikainen. Taloudellisesti ja ympäristön kannalta on tehokkaampaa päästä pienemmällä porukalla suurempiin tuloksiin.

Kasvattamalla monimuotoisuutta. Työkaluna käyttäisin hyvää yritysilmastoa, varttuneiden mukana oloa työelämässä ja kansainvälisten moniosaajien haalimista Kuopioon.

Parantamalla sisäisten yhteyksien lukumäärää. Savilahden alueelle muodostuva kampus alue parantaa oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä. Vielä kun saataisiin yritykset tarttumaan enemmän mahdollisuuteen hyödyntää alueen opiskelija-osaajia.

Helpottamalla liikkumisvapautta. Tämä tarkoittaa sekä ihmisten helpompaa että tiedon vapaampaa liikkumista. Kummatkin vaativat teknisiä järjestelmiä, teitä, kaapelointeja, siltoja, tietokoneita eli infraa toteutuakseen.

Näissä muissa kehityslinjoissa kuin tuossa määrässä haasteena on se mittaaminen. Monimuotoisuuteen tai siihen, että yritykset ja koulut tekevät yhteistyötä, on haasteellista kehittää muuta mittausmenetelmää kuin toteaminen vuosittain, tai viimeistään sitten 2030. Mielestäni kaupunkistrategian muut päämäärinä esitetyt – ei niin mitattavat tavoitteet – tulisi ottaa tarkemmin käsittelyyn kuin tuo ”halpa” 200 000 asukkaan itseisarvo.

Mikko Pirinen

Kuopio

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Öljyn loppumisesta ilmastonmuutokseen

Sähkömarkkinalaki sallii kyseenalaisia keinoja

KYSillä on viisi eri ruoka-annoskokoa potilaiden tarpeiden mukaan

Lukijan runoIhanat kesäkukat takapihan valloittaa.Krassit, malvat ja kehäkukat, ovat kuin jotakinuskomatonta väriunelmaa.

Pohjois-Savon asuttaminenalkoi jo 1400-luvulla

Jos aikaa olisi jäljellävain muutama tunti

Kutsumattomat vieraat pistäytyvät kesämökillä

Kauraruokatrendiin liittyy ristiriita

Turvallisuutta, tarkoitustaja ajatuksen vapaata lentoa

Pielaveden malli näyttää maaseudun mahdollisuudet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.