Epäonnistunut fuusio vai hieno alasajo?

Kera Oyj ja Takuukeskus fuusioitiin 1990-luvun lopussa, ja syntyi Finnvera Oyj. Kera eli aiemmin Kehitysaluerahasto synnytettiin aikanaan auttamaan pääkaupunkiseudun ulkopuolista yritystoimintaa, mikä oli kaikkien puolueiden silloinen tahto. Aluepolitiikan avulla haluttiin vahvistaa koko maan elinvoimaisuutta ja yritystoimintaa.

Kuitenkin jo Keran viimeisinä toimintavuosina oli nähtävissä se, että kauppa- ja teollisuusministeriö, jonka alaisena yritys toimi, halusi yhdessä pankkien kanssa ajaa pikku hiljaa sen toiminnan alas.

Kerassa kehitettiin erityisesti yritystutkimusosaamista ja annettiin alkuun oman alueen ja lopulta koko maan pk-yrityksille riskilainoja. Sillä oli laaja aluekonttoriverkosto ja oman alueensa sekä eri toimialat hallitseva yritystutkijajoukko, joka osasi kuunnella ja antaa neuvoja yrittäjille.

Alkavat yrittäjät saivat pienlainoja ilman turvaavia vakuuksia, ja Kerassa kehitetyn yritysreittauksen avulla rahoitus järjestyi samoin ilman vakuuksia myös toimiville pk-yrityksille. Hyvinä esimerkkeinä ovat Ylä-Savon seudun kannattavat ja kasvaneet yritykset. Usein isot hankkeet hoidettiin yhdessä pank­kien kanssa.

Fuusion myötä alkoi suuri vedätys. Kun samat virkamiehet voivat meillä jatkaa virassaan huolimatta eduskuntavaalien tuloksesta, he saattoivat liikepankkien johdon ohjaamina panna alulle ”vanhan Keran” näivettämisen.

Vaikka nimellisesti pääkonttori oli Kuopiossa, käytännössä se siirrettiin Helsinkiin, ja jotta savolaiset eivät isommin reagoisi, annettiin Oulullekin pääkonttoritoimintoja. Oli siis kolme ”pääkonttoria”, mutta johto käytännössä Helsingissä ministeriön ja uuden yhtiön hallituksen suojeluksessa ja määräysvallassa.

Vähitellen aloitettiin vanhojen ”keralaisten” asiantuntijoiden ja lainojen alasajo. Yhtiöstä saivat lähteä kaikki uutta johtoa arvostelevat yritystutkijat ja aluejohtajat. Viimeisimmät toimitusjohtajat ovat kaikki olleet saneeraajia.

Aluejohtajilta vietiin päätösvalta rahoitushankkeissa. Finnvera Oyj ei enää ole pienten ja keskisuurien yritysten kehittäjä eikä rahoittaja eikä harjoita aluepolitiikkaa.

Kun liikepankkien vaikutusvalta yrityksen johtokunnassa on ollut niin suurta, varmistettiin, että yhtiö ei kilpaile enää niiden kanssa yritysrahoituksessa. Se luopui myös pääomasijoittamisesta ja lakkautti Veraventure Oy:n.

Epäonnistunut fuusio ja suuri vedätys vai hieno onnistuminen? Riippuu katsantokannasta. Jos kysymme pienyrittäjiltä tai pääkaupunkiseudun ulkopuolisilta yrittäjiltä, niin vedätys. Jos kysymme yhtiön johdolta tai pankkien ylimmältä johdolta, niin onnistunut alasajo.

Aika surkuhupaisaa on se, että pankit määräävät, miten ja millä välineillä yrityksiä rahoitetaan. Nyt jopa Yle kertoo, miten vaikeaa alkavien yrittäjien on saada rahoitusta. Pankkien päättäjät eivät enää halua muistaa, miten kansa joutui ne pelastamaan.

Mikäli haluamme, että koko Suomi pidetään asuttuna ja yritystoiminta on kannattavaa muuallakin kuin suurimmissa kaupungeissa, olisi parasta purkaa koko fuusio ja palauttaa entinen tilanne. Jos halutaan, että kaikki vähänkin merkittävämpi yritystoiminta keskittyy suurten kaupunkien liepeille, niin sitten ollaan hiljaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Huomio ennaltaehkäisyyn

Omin voimin jäähalliin?

Myötätuntoa vanhemmuuteen

Valinnaisuutta ei saa rajata

Vielä enemmän tornitaloja Kuopioon?

Asunnottomuus ei kuulu Kuopioon

Perustaso täyttyy Kuopiossa, mutta aina voidaan parantaa

Kuulokuntoutuksessa alueellista epätasa-arvoa?

Fysioterapeuttien virkoja hoitokoteihin

Lähipiirin hätää ei tunnisteta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.