Epidemioita oli ennenkin

Vuosikymmenien syklissä esiintyvät viruspandemiat ovat pelottavia yllätyksiä kvartaaliajanjaksoihin orientoituneelle nykyihmiselle.

Koronaepidemian synnyttämän informaatiotulvan keskellä tuli mieleen isoäitini kertomukset vuodeta 1918. Hän ei puhunut ainoastaan sisällissodasta vaan myös espanjantaudista, joka vaati parinkymmenen tuhannen suomalaisen hengen, enemmän kuin käyty sisällissota. Tauti kulki useassa aallossa, joista pahin oli vuonna 1918, jolloin sisällissodan seurauksena oli nälänhätää ja kymmeniä tuhansia ihmisiä vankileireillä epäinhimillisissä olosuhteissa.

Maailmanlaajuisesti espanjantauti vaati kymmeniä miljoonia uhreja, enemmän kuin juuri sitä ennen käyty maailmansota. Myöhemmistä suurista pandemioista on mieleeni jäänyt itsekin 1957 sairastamani aasialainen influenssa, johon sairastui kolmannes suomalaisista ja johon menehtyi 1300 henkeä.

Tänä päivänä itse virusta vastaan olemme yhtä voimattomia kuin sata vuotta sitten, mutta hyvinvointivaltioissa suojaavina tekijöinä on riittävä ravitsemus, kelvollinen hygienia ja valtionjohtoisesti organisoidut toimenpiteet viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Ihmisen toimenpiteillä ei kuitenkaan ole onnistuttu estämään viruksen leviämistä maailmanlaajuiseksi, joten luonto tulee hoitamaan asian niin, että viimeistään loppusyksyyn mennessä epidemia on todennäköisesti ohi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Kesä voi olla parasta aikaa ikäihmisellekin

Isä ei ole vierailija

Eläkevarat erikseen

Elämämme sietämätön ihanuus

Ei yhteisvastuuta EU-budjetin kautta koronan varjolla

Epäoikeudenmukainen farssi

Korona kirkasti merkityksen

Lopullinen digiloikka uuteen normaaliin

Älkää pysykö kotona

Presidentti Tarja Halonen: Kuva turvallisuusuhkista kaipaa päivitystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.