Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on perusopetuslain mukaista

Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa 30.4. ministerit lausuivat, että koulutoimessa palataan perusopetuslain mukaiseen opetukseen ja että koulutuksenjärjestäjä ei voi päättää etäopetuksesta. Lausunnot ovat esimerkiksi yle.areenaan taltioidussa tiedotustilaisuuden dokumentissa kohdissa noin 4.40 ja 5.20.

Lausunnot eivät vaikuta lainmukaisilta. Perusopetuslaki säätää, että kunnalla on opetuksen järjestämisvelvollisuus oppivelvollisille (4 §). Kunnan on myös osoitettava opetuksen paikka ja lähikoulu, joka määräytyy oppilaan asumisen näkökulmasta. Kunnalla on kuitenkin oikeus osoittaa myös toinen paikka (6 §).

Perusopetuksen opetuksesta säädetään lain 4. luvussa. Säädös koskee tuntimääriä ja oppiaineita. Laki säätää, että käytännön toteuttamisesta määrää Opetushallitus (14 §). Erityistä säädöstä lähi- tai etäopetuksesta ei lakiin sisälly, vain viittaus Opetushallituksen määräysvaltaan.

Opetushallituksen valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on luku ”Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus”.

Opetussuunnitelman perusteet ovat perusopetuslakiin pohjautuva viranomaismääräys, jota on noudatettava. Luvun mukaan etäyhteyksiä hyödyntävästä opetuksesta vastaa aina koulutuksenjärjestäjä. Lisäksi opetuksen toteutustapa lisää yhdenvertaisuutta.

Perusopetuksessa on toteutettu jonkin aikaa pääsääntöisesti tätä etäopetukseksi kansankielessä luonnehdittua etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta. Se on perusopetuslain mukaista opetusta, koska perusopetuslaissa säädetään, että siitä säätää Opetushallitus, joka on säätänyt siitä edellä sanotulla tavalla. Uudessa tilanteessa ei ole näin kyse paluusta perusopetuslain mukaiseen opetukseen lainsäädännöllisessä merkityksessä. Sitä on annettu koko ajan.

Ei ole myöskään lainsäädännöllisesti siten, että koulutuksenjärjestäjä ei voisi järjestää opetustaan ”etäopetuksena”. Perusopetuslaissa säädetyllä tavalla Opetushallitus on antanut viranomaismääräyksen, että näin tehdään aina kun kyseistä opetustapaa harjoitetaan.

Valtioneuvoston tulisi antaa lakiesitys hyviksi katsomistaan opetustavoista, mikäli se tahtoo niihin muutosta. Sen sijaan sillä ei ole lakiperustaista oikeutta määrätä, miten koulutuksenjärjestäjien tulisi järjestää opetuksensa nykyisen lainsäädännön vallitessa.

Vaikka koulujen (koulurakennusten) sulkemisen perusteet voivatkin olla perustelluista syistä rauenneet, ollaan heikoilla jäillä, mikäli koulutuksenjärjestäjän lakisääteisiä oikeuksia koulutuksen järjestämistavan osalta rajoitetaan.

Etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kieltäminen merkitsee sen opetussuunnitelmassa määritellyn sisällön näkökulmasta myös sitä, että koulussa ei saa näyttää esimerkiksi videoita.

Mitä tehdä, kun jäljellä olevat viikot toukokuussa on tarkoitettu kevätjuhlan (jonka järjestäminen on kielletty) harjoittelemiseen ja luokkaretkiin (jotka on peruttu)?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Uhka eteläsavolaisille yrityksille ja kiertotaloudelle

Nyt kesätöitä nuorille

Karsitaanko jostain muusta kuin hävittäjistä?

Risto Murto varoittaa: Suomelle voi käydä kuten Italialle ja Kreikalle – talouskriisien lasku jää nuorille työikäisille

Miksi puisto hylättiin?

Suomi tarvitsee ryhtiliikettä

Myydä voi vain kerran

Toimintakulttuuria kehitettävä

Vinkki päättäjille koronan kurimuksessa

Omaisten huoli jatkuu

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.