Halunan kylätupa ja muita tarpeellisia hankkeita

Kuopion kaupunki on paisunut kuin pullataikina ja leivinpellille on kypsynyt pikkupullia nautittavaksi jokaisen kuopiolaisen makuun useamman kunnan voimalla. Tarkastellaanpa tuon paisuneen taikinan koostumusta yhdellä kuntaesimerkillä: Kuopio otti hoiviinsa Nilsiän vuoden 2013 alusta, ja kuopiolaisten palvelut paranivat kertaheitolla aina Halunan kylätuvasta Nilsiän satamaan. Näitten laulujen lunnaita maksettaneen nyt (osittain) kaupungin talouskriisin muodossa (SS 13.9. ja 21.9.).

Jos kaikki niin sanotut kantakuopiolaiset ja muutkaan eivät ole selvillä siitä, mitä kaikkea hyvää ja millaisilla kustannuksilla olemme saaneet itsellemme, niin tässä joitakin havaintoja. Lähde on kaupunginhallituksen pöytäkirja 22.2.2016 (§ 58).

Kuopiolainen, joko olet käynyt mainitulla Halunan kylätuvalla turisemassa? Kuopiolaisten kaupunki- ja palvelurakennetta on kehitetty muun muassa Nilsiän terveyskeskuksen, kirjaston ja liikuntatalon peruskorjauksilla.

Lisäksi on panostettu tie-infraan muun muassa Simolantietä kunnostamalla välillä Nilsiä – Tahko. Nilsiän satamaankin on satsattu, kuten myös uimalaan, katuihin, viihtyisyyteen ja yleiseen infraan. Lähidemokratiaa, kylien kehittämistä ja muuta tarpeellista on rustattu kasaan huomioiden kuopiolaisten välttämättömät perustarpeet.

Kehittämis- ja yhdistymistoimiin lienee uponnut sievoinen summa kaupungin kassavarantoja. Siis vain yhden kuntaliitoksen osalta. Kenties niitä, joita nyt kassassa olisi hyvä olla. Kaupunkilaiset, käyttäkää toki hyväksenne tarjottuja uudistuksia ja mahdollisuuksia. Ja tuota potkupallostadionia on turha ruikuttaa tapahtuma-areenaksi, sillä meillähän jo 10 000 henkeä vetävä areena KuopioNilsiässä. Sinne vaan Remut ja Rammsteinit soittelemaan.

Edellisten ja muidenkin kaupunkihankkeiden ylitse marssii kuitenkin Tahko, Kuopion markkinoinnin ja tuottojen ykkösnyrkki. Vuoden 2016 pöytäkirjassa todetaan: ”Kuopion kaupunki on kuntaliitoksen jälkeen (2013) investoinut Tahkoon noin 5 miljoonaa euroa.” Paljonkohan Tahkoon on sijoitettu kaupunkilaisten rahoja tuon jälkeen? Mikä mahtaa olla panos-tuotos-ajattelun mukainen nettotulo Tahkosta vuosilta 2013 – 2019, kun vuoden 2019 tilinpäätösluvut ovat selvillä?

Veronkorotuksiin ei liene aihetta, kun meillä on tuollainen rahasampo – anteeksi Tahko – käytössä. Vielä pitää mainita ne kaikille tarpeelliset kelkkareitit!

Kuinkahan paljon Kuopion tulopohjaa ovat Nilsiän lisäksi avittamassa Karttula, Juankoski, Vehmersalmi tai vuonna 1872 maatalouspitäjäksi perustettu Maaninka? Ai niin, onhan meillä siellä ihan oma navettakin! Riistavesi olkoon oikeasti Kuopiota. Kaupunginhallituksen pöytäkirjoja kun selaili, niin siellä lymyili jo Tuusniemikin Kuopion kukkarolle.

Maailma ja siinä samalla Suomikin muuttuu, joten kuntaliitokset lienevät pakollisia. Mutta onneksi maakuntiin paistaa pian uusi nouseva aurinko, kun maakunta- ja aluepolitiikkaan saadaan pian päälle Kulmuni-kerroin.

Sieltä sitä maatalouspitäjistä
alkaa kassavirtaa hiljalleen tuloutua yhä enemmän kaupungin kirstuun. Iloiset kulmunilaiset täyttävät lisäksi avuttomien kaupunkilaisten kirstut ja laarit täyteen peltojen, metsien ja järvien antimilla. Ja omasta Halolan navetasta haetaan sitten tinkimaitoa hinkkeihin 1960-luvun malliin. Se on sitä kaupunkikehitystä ja kuntarakenneuudistusta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Vahvemman oikeudella rymistellään yleisesti

Perussuomalaisten linja saa kannatusta myös hallituspuolueilta

Kuntalaisten haluamaa palveluako?

Koululeikkausten häviäjiä ovat lapset

Optimistista kaaosta

VR:lle terveisiä poekkimatkaelijalta

Lapsilisiä voitaisiin korottaa syntyvyyden laskiessa

Ympäristöhuolen ei pitäisi estää hankkimasta lapsia

Turvataan eläkeläisten toimeentulo

Ei täyskieltoa verkkokalastukselle

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.