Ihmisarvoa varjeltava

Jokainen työtön on laulun arvoinen. Olkoon laulu ”Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa.”

Vuonna 1975 Suomessa oli ennätykselliset 60 000 työtöntä, ja presidentti Urho Kekkonen runnoi kokoon ”kansallisen hätätilan hallituksen”. Nykyisessä poliittisessa keskustelussa työtöntä halutaan lähinnä rangaista siitä, että hän on työtön.

Työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole kaikille suomalaisille. Pitkäaikaistyöttömistä usealta puuttuu koulutus tai ammatti. Jos työn kysyntä ja työttömien taidot eivät kohtaa, on kohtuutonta tarjota ratkaisuksi keppiä. Jos syyllisiä halutaan etsiä, on syytettävä politiikkoja huonosta taloudenhoidosta ja maan ajamisesta miltei suoritustilaan.

Kaikenlaiset viritykset, joilla työtön löytää polun takaisin työelämään, ovat tervetulleita. Aktivointi on hyvä keino, jos riittää, että aktivointi piristää ja antaa toivoa, erityisesti nuorille. Mutta erilaisten työviritysten kautta valitettavan harva työtön on löytänyt pysyvän työpaikan.

Vasemmiston vaihtoehto työttömyyden torjuntaan on elvyttävä talouspolitiikka ja aktiivinen työllisyyspolitiikka, joiden avulla yhä useammalle yritetään saada töitä. Eduskuntavaalien jälkeisen politiikan lähtökohtana tulee olla se, että vaikka ihminen on työtön, hänellä on kuitenkin oikeus edes ihmisarvoiseen elämään ja kohtuulliseen perusturvaan.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Liikkumattomuutta vastaan kaikin mahdollisin keinoin

Opiskelijoita kuultava paremmin

Aktiivimalli on kumottava

Eroon eläkeläisköyhyydestä

Piensijoittajille viime metrien ilouutinen

Liikenteen päästöjen nopeaan alentamiseen on keinoja

Työrauhan puute uhka oppimistuloksille

Ei seikkailupuistoa vaan hotelli

Lopulliset hyvästitkö venyttelylle?

Aina ehdoton tuomio hyväksikäytöstä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.