Järjestelmä kestäisi pienten eläkkeiden korotukset

Minua ei lakkaa ihmetyttämästä jatkuva puhe maamme syntyvyyden laskun aiheuttamasta eläkepommista.

Yhteisistä resursseista on maamme hyvinvointia jaettu niin nuorten kuin vanhusten osalta. Hyvinvointia ovat aina luoneet työtä tekevät ihmiset, ja sen työn seurauksena on hyvinvoinnin käsite bruttokansantuote.

Sitäkään ei sovi unohtaa, että niin lapset ja nuoret kuin seniorikansalaiset ovat bruttokansantuotetta synnyttämässä. Sitä ei synny ilman kysyntää yksityisten ja julkisten toimijoiden taholta. Sitä kysyntää on neuvolatoiminnasta lähtien vanhuspalvelujen kaikkinaisiin toimiin saakka. Asuminen ja ravitsemus sekä kaikki muu, millä ihminen elonsa luo, on tätä samaa bruttokansatuotetta ruokkivaa kysyntää, investointeja ja vientiä unohtamatta.

Väite siitä, että nykynuorilta syödään tulevaisuuden eväät eläkejärjestelmän parannuksilla on täysin naurettava jo eläketurvakeskuksen omien skenaarioiden mukaan. Eläketurvakeskuksen taannoin julkaisema selvitys eläkejärjestelmämme toimivuudesta aina vuoteen 2085 saakka kertoo, että kun bruttokansantuotteemme oli 85,9 miljardia euroa (runsaat 40 000 euroa per asukas) vuonna 2017, se tulee olemaan reaalisesti vuonna 2085 peräti 201,6 miljardia euroa (runsaat 100 000 euroa per asukas).

Samojen ennusteiden mukaan maamme asukasmäärä laskee nykyisestä noin 5,5 miljoonasta runsaaseen 5,1 miljoonaan. Toisin sanoen asukasta kohden bruttokansantuote on 2,6-kertainen vuonna 2085 vuoteen 2017 verrattuna.

Vastaava bruttokansantuotteen kasvu per asukas on 4,2-kertaistunut nykyeläkeläissukupolven työssäolokauden aikana vuosien 1945 – 1955 keskiarvotasosta vuoteen 2017. Tämä tulos on saavutettu vielä siten, että tehtyjen työtuntien määrä pudonnut tuona aikana 25 prosenttia per työllinen.

On vaikea ymmärtää, miksi taitetun indeksin korjaamista ei voi hoitaa kunniallisesti ilman vouhotusta ”miten sitten käy nykynuorille ja lapsille”.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Kuluerä vai tulonlähde?

Alijäämä(i)stä ajattelemista Suomen tulevaisuudesta

Maanviljelijä tuntee luonnontalouden lait

Lähiomainen sairauden kuplassa

Vastuullista ja kestävää talouden ahdingosta huolimatta

Hatsala sopisi kongressi- ja messualueeksi

Maapallo toimii neljän asian varassa

Sydämen sivistystä kirjoitteluun

Vanhemmuuden tuen leikkaaminen ei tuo säästöä

Onko nälkävyölle vaihtoehtoja?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.