Johdot vievät moneen suuntaan

Lähi-idän monissa kaupungeissa on sähköjohtoja katujen yläpuolilla. Ne ovat usein niin sekaisin, ettei näe, mistä johdot tulevat ja mihin menevät. Kuva johdoista on myös kuva Lähi-idästä.

Kun keväällä 2011 useiden Lähi-idän valtioiden yli vyöryi Tunisiasta alkanut kansannousu, joka tunnettiin arabikeväänä, odotukset olivat suuria. Sosiaalinen media ja muu julkisuus toivat yhtäkkiä tietoa maista, joissa elämää leimasivat avoimen tiedotuksen sijaan sitkeät monar-kiat, uudistuskyvyttömät hallitukset, hallinnon korruptio, horjuva talous ja kaverikapitalismi sekä jyräävä turvallisuuskoneisto.

Alueen valtauskonto islam nähtiin pelkästään radikaalina, konservatiivisena ja kyvyttömänä uudistuksiin. Nykyisen Lähi-idän konfliktin taustalla ovat myös ensimmäisen maailmansodan jälkeiset tapahtumat, osmani-imperiumin hajoaminen sekä Britannian ja Ranskan salainen sopimus, jolla nykyiset rajat pitkälti vedettiin. Ei piitattu etnisistä ja uskonnollisista rajoista. Esimerkiksi kurdit jäivät ilman valtiota.

Israelin valtion synty ja palestiinalaispakolaisten ongelma synnytti uuden tilanteen, johon ei ole vieläkään ratkaisua. Samanaikaisesti unohdetaan, että Lähi-idässä ovat syntyneet maailman ensimmäiset siviilisaatiot ja kulttuurit. Sieltä löytyvät myös kolmen monoteistisen uskonnon syntysijat. Juutalaisuus, kristinusko ja islam ovat eläneet monilla paikoilla rinnakkain sovussa.

Tänään Lähi-idässä eletään arabikevään toivon sijasta jännittyneessä odotuksessa. Ratkaisemattomat kysymykset odottavat ratkaisuaan. Kukaan ei tiedä, miten Syyrian kriisi etenee, Israelin ja Palestiinan kysymys ratkeaa tai Libanonin hauras rauha pysyy. Alueella vaikuttavat suurvallat Turkki, Iran ja Saudi-Arabia seuraavat jokaista askelta.

Isiksen nujertaminen ei poistanut pinnan alla kyteviä ongelmia, joista yksi on islamilaisen maailman sisällä oleva yli kymmenen prosentin siialainen vähemmistö, joka ulottuu Iranista Syyrian kautta Etelä-Libanoniin. Kristityt vähemmistöt monissa maissa ovat olleet uhattuina ja heitä on paennut valtavasti muun muassa Syyriasta, Egyptistä, Irakista ja palestiinalaisalueilta. Kristinuskon syntysijoilla kristinusko alkaa olla pieni vähemmistö.

Lähi-idässä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun USA:n presidentti lähettää yhden Twitter-viestin, tuhannet rauhanturvaajat Lähi-idässä nostavat heti valmiuttaan. Kun Jemenissä kuolee satoja siviilejä, Irakin syrjitty jesidi-vähemmistö yrittää saada ääntä kuuluviin. Kun Gazasta lentää raketteja Israelin puolelle, maailman mielenkiinto on muualla.

Suuret ongelmat saavat aikaan lisää turhautumista. Mitä tapahtuu, jos Lähi-idän maissa olevat miljoonat kouluttamattomat nuoret lähtevät liikkeelle? Ratkaisemattomat kysymykset murentavat monien valtioiden vakautta ja sisäistä turvallisuutta. Lähi-idän eri maissa olevien palestiinalaisten ja syyrialaisten pakolaisten määrä vaikuttaa kaikkiin alueen maihin.

Asioiden takana tehdään työtä ja etsitään poliittisia ratkaisuja. Ongelmana on luottamuksen puute niin suurvaltoja, omia hallituksia kuin kansainvälisiä toimijoita kohtaan. Israel rakentaa turva-aitaa pohjoiselle rajalleen. Syyriassa al-Assadin hallinto ei kaatunut menetetyistä alueista huolimatta. Libanonissa perustuslaissa on 18 erilaista ryhmää.

Siitä huolimatta elämä jatkuu. Lapset menevät kouluun, missä se on mahdollista, nuoret parit naimisiin, ja juhlia vietetään. Vanhukset seuraavat auringonlaskua ja nuoret rakastavaiset istuvat katujen varsilla. Lähi-itä ei ole vain kaaosta ja köyhyyttä, kapinaa ja katkeruutta, kovaa asennetta ja kivittäviä nuoria.

Monin paikoin elää toivo paremmasta. Sen takia ollaan valmiita tekemään kompromisseja ja etsimään uusia avauksia. Jotakin tästä kertoi Libanonilainen maroneetti-kristitty, jonka kirkon juuret nousevat 400-luvulta. Hän pakeni sotaa ja asui 2000-luvun alussa muutaman vuotta Israelissa, mutta palasi takaisin Libanoniin. Hän kertoi viime vaaleissa äänestäneensä Hizbollahia, koska se hänen mielestä tuo vakautta Libanoniin. Syynä on se, että Hizbollahin vaikutus suojelee myös Etelä-Libanonin kristittyjä.

Kaikki Lähi-idässä ei näytä siltä, mitä me luulemme. Johdot menevät moneen suuntaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Työurien pidentäminen nopea apu työllisyysasteen nostoon

Meno on kuin Hölmölässä

Snellmaninpuistosta on tullut vaikeasti saavutettava

Elämänmakuista arkea myös hoivakotien asukkaille

Polttoainejakelu saatava kuntoon Kuopiossa

Juurisyyt hämärtyvät

Meillä on keinot pysäyttää trooppinen metsäkato

Piina on hieno suoritus

Avoin kirje Suomen Urheiluliitolle

Miten meille käy tekoälyn voittaessa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.