Kävellen kauppaan

Kuka kuskaa syrjäkylältä kauppaan ja muille asioille, jos et omista enää autoa ja bussivuorot on lakkautettu kannattamattomina?

Kysymys on hyvin aiheellinen ja se koskee myös taajamissa asuvia, koska lähikaupat ovat liki tyystin kadonneet.

Perustuslain mukaan ketään ei saisi asettaa huonompaan asemaan iän perusteella.

Jokaisen on kuitenkin ajallaan luovuttava ajokortista. Sen jälkeen olet paljon huonommassa asemassa kuin muut.

Liikuntaesteisellä on oikeus saada päivän posti ilmaiseksi kotiovelleen. Olisiko jokaisella liikuntakykyisellä ihmisellä oltava myös todellinen mahdollisuus ostaa kävely-etäisyydellä olevasta kaupasta päivittäiset elintarvikkeet ja muut päivittäiset tarvikkeet tai sitten saada kohtuuhintainen kuljetus kauempana olevaan markettiin?

Lähikauppojen lisäämiseksi tarvittaisiin yhteiskunnan tukea. Lypsykarjanavetan rakentamiseen myönnetään sadan prosentin investointituki ja nuorille vielä kymmenen prosentin lisätuki päälle. Silti niiden määrä vähenee uhkaavasti.

Lähikaupan pitäminen on yhtä sitovaa, työvaltaista ja heikosti tuottavaa kuin lehmien pito.

Lähikaupan ja myymäläauton investointikustannuksiin tulisikin myöntää samanlainen investointituki kuin navetoille. Lisäksi tulisi maksaa tukea työvoiman palkkaamiseen, mikä vastaisi viljelijöiden saamia hehtaaritukia.

Sailas repii tietysti pelihousujaan tätä lukiessaan. Uusia tukia ja verovähennyksiä ei saa esittää, ellei voi osoittaa niihin otettavaa rahaa.

Suurin säästö tulee sitä kautta, että me omin avuin kauppaan pinnistelevät ikäihmiset pärjäämme useita vuosia pidempään kotona.

Päivittäinen lähikaupassa käynti on monipuolista hyötyliikuntaa ja tuttujen kauppiaiden sekä asiakkaiden kanssa juttelu erinomaista ja ilmaista psyykkistä terapiaa. Lähikaupat toisivat myös satoja uusia työpaikkoja, mikä vähentäisi työttömyyskorvauksiin meneviä varoja.

Isäni punnersi rollaattorin kanssa lähikauppaan melkein yhdeksänkymmentävuotiaaksi. Tätini, joka asui Lahdessa lähellä toria ja kauppahallia, hoiti itse kaikki asiansa 86-vuotiaaksi.

Britanniassa nostettiin viime talvena hirveä meteli, kun pankit uhkasivat lopettaa shekkien välityksen. Siellä katsottiin, että kauppoihin kävelevät vanhukset joutuvat ryöstöjen uhreiksi, jos heillä on käteistä mukanaan.

Meillä autottomat on ihan hiljaisesti jätetty oman onnensa nojaan.

Lähikaupassa voisi toimia myös jonkinlainen pankkipiste, jossa valan tehnyt avustaja nostaisi rahaa ja maksaisi laskuja. Tukea voisi myöntää myös kioskeille, kahviloille ja ravintoloille, jotka myisivät ulos elintarvikkeita.

Tuttavani asuu pimeimmän ajan Portugalissa.

Hän kertoi, että joka aamu kylän halki ajaa sämpyläauto, josta he ostavat eurolla juuri leivotut sämpylät.

Meidän korttelissamme ajaa jäätelöauto, joka myy pelkästään sadoilla lisäaineilla kyllästettyä jäätelöä, jota minä en voi syödä.

Suuret kauppakeskittymät eivät ota pienten tuottajien tuotteita myyntiin. Ehkä uudet lähikaupat ja myymäläautot voisivat myydä myös lähellä tuotettuja elintarvikkeita.

Niilo Puhakka Siilinjärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Sydämen sivistystä kirjoitteluun

Vanhemmuuden tuen leikkaaminen ei tuo säästöä

Onko nälkävyölle vaihtoehtoja?

Siilinjärvi satsaa ja säästää

Punainen lanka pahasti hukassa

Miksi sosiaaliala vaikenee?

Huomio ennaltaehkäisyyn

Omin voimin jäähalliin?

Myötätuntoa vanhemmuuteen

Valinnaisuutta ei saa rajata

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.