Kaksi herraa

Kasvun ja oppimisen palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas jäsenteli punnitusti kunnallisen demokraattisen päätöksenteon luonnetta ja ongelmia

(SS 15.3.).

Vähäkankaan mukaan valmistelevan viranhaltijan tehtävänä on etsiä ratkaisuja ja selvittää erilaisten vaihtoehtojen kokonaisvaikutus kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta parhaan lopputuloksen löytämiseksi.

Hän ei kuitenkaan huomioinut suoraan sitä, että työnantajan ohella kunnallisten virkamiesten päällikkönä on Suomen tasavallan lainsäädäntö.

Kunnallisten virkamiesten osa ei ole helppo, sillä he todella joutuvat palvelemaan kahta herraa, kunnallisia poliittisia päättäjiä ja lakia.

Poliittiset päätökset antavat monissa suuremmissa tai pienemmissä asioissa suunnan, mutta reunaehdot määrittyvät aina laeista, jotka pyrkivät takaamaan kansalaisten hyvinvoinnin toteutumista takaamalla oikeuksia.

Julkiset päätöksentekijäthän eivät tarvitse mitään ammattieettistä koodistoa, koska luottamushenkilöiden, virkamiesten ja julkisten laitosten perustoimintaperiaatteet ja -velvollisuudet määritellään niin selkeästi perustus-, hallinto- ja muissa laeissa.

Näihin kuuluvat muun muassa valmistelun ja päätösten julkisuus, erilaisten vaihtoehtojen selvittäminen, päätösten perusteleminen sekä kuulemis- ja neuvomisvelvoitteet.

Vähänkangas kehotti tuomaan kannat ja perustellut näkemykset esille valmisteluvaiheessa ja panemaan selkeät päätökset jälkipuheitta täytäntöön.

Lainvoimaisia päätösten toimeenpanoa eivät mitkään puheet kai voi suoraan jarruttaakaan. Ei kuitenkaan ole aivan selvää, mitä Vähänkangas jälkipuheilla tarkoittaa.

Mieleen tulee kaksi asiaa, joita hän ei varmaankaan tarkoita. Ensinnäkin, päätöksiin tyytymättömille tulee aina vaaleissa mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketä poliittisiksi päättäjiksi valitaan.

Keskustelu kuluvalla vaalikaudella tapahtuneista päätöksistä kuuluu oleellisesti siihen julkiseen debattiin ja poliittiseen harkintaan, jota kansalaiset äänestäjinä käyttävät.

Tämän debatin mahdollistamisessa tiedotusvälineillä on tietysti keskeinen rooli.

Niin on myös kahvipöytäkeskusteluilla, saunailloilla, seminaareilla ja sosiaaliseksi mediaksi kutsutulla verkkoviestinnälläkin. Tässä mielessä jälkipuheet ovat enemmän kuin oleellisia demokratialle.

Toinen tapa ymmärtää jälkipuheet on ajatella niiden tarkoittavan virallisia muutoksenhakuja julkisten vallankäyttäjien päätöksiin.

Päätöksethän eivät pääsääntöisesti ole täytäntöönpanokelpoisia ennen kuin niistä on tullut lainvoimaisia.

Lainvoimaisesti täytäntöönpantavaksi viranomaispäätös tulee, jos siitä ei ole määräajan kuluessa tehty oikaisuvaatimusta, tai kun sitä ei ole oikaisuvaatimuksen tai ulkopuolisen tahon arvioiman muun muutoksenhaun käsittelyn johdosta muutettu.

Vähänkankaalta jäi muuten oivallisessa kirjoituksessaan huomioimatta, että demokraattiseen päätöksentekoon liittyvät erottamattomasti oikeusvaltioperiaatteet sekä lainsäädäntö- ja hallintovallan lisäksi myös itsenäinen tuomiovalta.

Niin kunnallisten kuin muidenkin julkisten toimielinten päätöksiinhän on mahdollista hakea muutosta useimmissa tapauksissa myös ulkopuoliselta taholta, pääsääntöisesti hallinto-oikeusistuimilta.

Niko Noponen Opettaja Kuopio

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Siilinjärvi satsaa ja säästää

Punainen lanka pahasti hukassa

Miksi sosiaaliala vaikenee?

Huomio ennaltaehkäisyyn

Omin voimin jäähalliin?

Myötätuntoa vanhemmuuteen

Valinnaisuutta ei saa rajata

Vielä enemmän tornitaloja Kuopioon?

Asunnottomuus ei kuulu Kuopioon

Perustaso täyttyy Kuopiossa, mutta aina voidaan parantaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.