Kaksi rintamaa

Perusturvan nostamisesta vallinnee laaja yksimielisyys. Työmarkkinatuen korottamisessa on kuitenkin kaksi rintamaa.

Vasemmisto ja ay-liike vastustavat työmarkkinatuen tasokorotusta ilman, että samalla nostettaisiin ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Muut ovat valmiimpia korotukseen, joka kohdistuisi vain työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan.

Työmarkkinajärjestöt sopivat vuoden 2009 alussa ohi Sata-komitean parannuksista keski- ja hyvätuloisten palkansaajien ansiosidonnaiseen turvaan.

Tällöin vahvistettiin, että työmarkkinatuki on yhteydessä paitsi ansiopäivärahan tasoon myös niin kutsuttuun ansioturvan taittopisteeseen, eli siihen tulotasoon, jonka jälkeen työttömyyttä edeltävä palkka alkaa vaikuttaa vähemmän ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Taittopiste on tällä hetkellä suurin piirtein keskipalkan tasolla.

Jos työmarkkinatukea nostetaan 100 eurolla kuukaudessa, pienituloisten ansiosidonnainen päiväraha nousee 55 eurolla kuukaudessa ja keski- sekä hyvätuloisten päiväraha 177 eurolla kuukaudessa (summat ennen veroja).

Toisin sanoen työmarkkinatuen tasokorotus valuisi ennen muuta vähintään keskipalkan ansaitseville.

Monelle työmarkkinatuen varassa olevalle korotus ei tosiasiassa toisi lisää rahaa, koska se leikkautuisi pois toimeentulotuesta. Tästä huolimatta uudistus kannattaa tehdä, koska työttömän tilannetta parantaa sekin, että hän pääsee eroon toimeentulotuen muodostamasta köyhyysansasta.

Jos hankkii omia ansiotuloja, toimeentulotuki leikkaa lisäansioista 80 prosenttia, mutta työttömyysturva "vain" 50 prosenttia. Jos työmarkkinatukea korotetaan järjestelmän toimivuuden parantamiseksi, miksi ansiosidonnaiselle olevien tulee saada tästä hyvityksenä oikeata rahaa?

Ansiopäivärahaa voi saada korkeintaan 500 päivän ajalta. Useimmilla työttömyysjaksot ovat tätä lyhyempiä. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajattu. Sitä saavat nuoret työttömät, joilla ei ole työhistoriaa, sekä pitkäaikaistyöttömät.

Jos ja kun valtion rahatilanne on kiperä, työttömien perusturvan korottaminen pitäisi suunnata niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat, eli työmarkkinatuen nostamiseen ilman, että samalla nostetaan ansiosidonnaista turvaa.

Työmarkkinatuen saajat ovat heikoimmassa asemassa olevia työttömiä, joista joka kolmas joutuu täydentämään toimeentuloaan sekä asumistuella että toimeentulotuella.

Kytköksen tilapäinen purkaminen ei heikentäisi kenenkään asemaa. Hyöty tulisi myös kaikkein pienimpiä ansiopäivärahoja saaville samalla logiikalla kuin takuueläke, joka nostaa kaikkein pienimpiä työeläkkeitä saavien eläkkeen tasoa.

Vasemmisto ja ay-liike vaativat ansiopäivärahoihin korotuksia sillä perusteella, että nämä palkansaajat ovat vakuuttaneet itsensä. Niin he ovat vakuuttaneet itsensä myös sairauden varalta.

Sairauspäivärahassa ei ole mitään muuta kytkentää ansiosidonnaisen päivärahan ja vähimmäisetuuden välillä kuin se, ettei ansiosidonnainen voi olla vähimmäispäivärahaa pienempi.

Kytköksen säilyttäminen tarkoittaisi sitä, että heikoimmassa asemassa olevat työttömät asetetaan vastakkain paremmassa asemassa olevien työttömien kanssa.

Köyhimpien tilannetta on voitava parantaa ilman, että muidenkin tilannetta parannetaan. Muu on luokka-ajattelua.

Osmo Soininvaara Kansanedustaja (vihr.) Heikki Hiilamo Köyhyystutkija Helsinki

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Tutkija Leena Ilmola-Sheppard listaa kolme pärjäämisen sääntöä Suomen viranomaisille ja yrityksille – "Valitusvirren veisuu luo harvoin menestystä"

Miten kangas- maski pestään?

Hallinto ja johtaminen ovat hajaannuksessa

Dieselin valtavaa potentiaalia ei saa kokonaan unohtaa

Valitusvirren veisuuluo harvoin menestystä

Puolue menestyy joukkueena

Harkintaa aseiden hankintaan

Urheiluseuratkin olisi huomioitava

Peltosellun tutkimustarve kasvaa

Uusiutuva diesel on hyvä, mutta sähkö vielä parempi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.