Karsitaanko jostain muusta kuin hävittäjistä?

Seppo Kotilainen kirjoitti, että tappava koronavirus valloitti koko maan, eikä sitä estäneet Hornetit eivätkä muutkaan huippumodernin sotateollisuuden vempaimet (SS 28.5.). Arvostan hänen esittämäänsä huolta niin henkilöstön riittävyydestä kuin resursseistakin sosiaali-, terveyspalvelu- ja vanhustenhoiva-alalla.

Sota tulee yllättäen niin kuin koronaviruskin. Kiinasta alkanut epidemia levisi salamasotana maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Yllättikö näkymätön virus meidät täysin?

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen teki 24.1. kirjallisen kysymyksen hallitukselle: ”Mihin Suomi varautuu koronavirusepidemiassa?” Ministeri Krista Kiuru (sd.) vastasi 17.2., että tilannetta seurataan, tehdään yhteistyötä, tiedotetaan, ja on olemassa vuonna 2012 päivitetty kansallinen pandemiasuunnitelma.

Juvosen sanottiin pelottelevan viruksella, koska THL oli antanut hallitukselle toisenlaista tietoa viruksen vaarallisuudesta. Kun koronahyökkäys ”yllätyksellisesti” tapahtui, avattiin varmuusvarastot ja suunnitelmat.

Terveydenhuollon suojavarusteita ei ollut riittävästi, ja osa suojavarusteista oli vanhentuneita. ”Päivitetty pandemiasuunnitelma” ei vastannutkaan todellisuutta. Kriisin ensivaiheissa tapahtui epäonnistumista, kuten lentokentillä palaavien matkustajien tarkastamattomuutta, sekä Suomi ei ollutkaan mukana EU:n suojavarustehankinnassa.

Nykyaikaisessa sodankäynnissä ensimmäisten päivien onnistumiset ovat ratkaisevia. Puolustusvoimat ovat tehneet valmius- ja varautumissuunnitelmia useiden vuosikymmenien ajan, ja maan hallitukselle on ilmoitettu hyvissä ajoin ilmavoimien torjuntahävittäjäkaluston vanhenemisesta käsiin.

Nykyaikaisia asejärjestelmiä tehokkaasti käyttävällä puolustuskykyisellä armeijalla osoitamme, ettei maahamme kannata hyökätä. Jos joudumme sotaan, koko maata puolustetaan, ja tarkoituksena on hankkia poliittisille päättäjille aikaa rauhanomaisen ratkaisun tekemiseen.

Hornetia edeltävän lentoaseen poistuessa käytöstä viimeinen MiG-21-lento tehtiin Rissalassa KarLsto:ssa 7.3.1998. MiG-hävittäjää ohjasi kapteeni Yrjö (Ylli) Rantamäki kutsuvieraiden seuratessa. Lennon päätyttyä mekaanikot tarkistivat koneen. Metallin väsymisen seurauksena kone ei ollut enää lentokelpoinen. Niin kuin oli aiemmin lentopalveluksessa olleista koneista todettu.

Migeillä lennettiin viimeisten kriittisten hetkien yli satojen lentotuntien ajan. Niillä ei olisi enää puolustettu maata. Minä kiitän Jumalaa, että Ylli ja monet muut lentäjät pääsivät turvallisesti kentälle takaisin.

Keskuskauppakamari arvioi 28.4. koronasta johtuvan eristäytymisen maksavan Suomelle 1,2 miljardia euroa viikossa, koska rajoitukset ovat muuttaneet kulutuskäyttäytymistä.

Tiedämme täysimääräisen HX-hankinnan maksavan konetyypin valinnasta riippuen tällä laskentatavalla 3 – 8 viikon hinnan arvon.

Itsenäisen valtion asioiden hoitamiseen tarvitaan kaikkien puolueiden tuki. Täysimääräisesti. Sotatilassa kun kulutuskäyttäytymisen lisäksi muuttuu kaikkien asioiden hallintakin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.