Kehittyvien metropolien Suomi

Vaalirahoitukseen liittyvän hässäkän eräs keskeisiä käsitteitä on ollut kirjainyhdistelmä KMS, jolla tarkoitetaan Kehittyvien maakuntien Suomi -nimistä vaalitukiyhdistystä.

Tuohon lyhenteeseen on kuitenkin mahdollista kytkeä muitakin merkityksiä, jotka vielä tarkemmin kuvaavat sitä suuntaa, mihin suomalaista yhteiskuntaa ollaan julkisesti ja salaa kehittämässä.

Uudessa Kunta-lehdessä (10/2008) tutkijat Timo Aro ja Sami Moisio esittelevät suomalaisen yhteiskunnan alueellisen kehityksen vaiheita 1960-luvulta lähtien. Pohjan 1960-luvun uudistuksille loi ajatus hajautetusta hyvinvointivaltiosta.

Päämääränä oli koko valtakunnan sosiaalinen eheys. Yliopistoverkko ulotettiin maan eri puolille. Maa oli keskusjohtoinen.

Seuraava vaihe kehityksessä oli hajautettu kilpailuvaltio. Se alkoi muodostua 1990-luvulla.

Tässä yhteiskunnassa valtion ohjausta ei enää suosita. Sosiaalisen eheyden sijasta tärkeintä ovat kilpailukyky ja alueiden omaehtoisuus. Aluekehitysvastuuta siirretään maakuntiin.

Kolmas vaihe kehityksessä on metropolivaltio, jossa vain suuret keskukset menestyvät. Sosiaalisten erojen ja tuloerojen kasvu koetaan välttämättömäksi ja alueiden kilpailu kovenee.

Tämä kehitys johtaa siihen, että Suomi väistämättä repeää kahtia: kehittyvään ja taantuvaan Suomeen.

Hyvän kehityksen alueita eli tulevia metropolialueita ovat mm. Helsingin, Porvoon, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seudut. Hälyttävimmin kuihtuvia alueita on Itä- ja Väli-Suomessa, mutta myös mm. Kehys-Kainuussa, Itä-Lapissa, Koillis-Savossa ja Pielisen Karjalassa.

Koko Suomen johtava poliittinen ja taloudellinen eliitti tuntuu kannattavan tätä metropolikehitystä.

Hyvä esimerkki on Sipoon alueiden pakkoliitos Helsinkiin.

Sellainenkin, ainakin puheissa tasapainoista aluekehitystä korostanut puolue kuin Suomen Keskusta, kannatti hallituksessa tuota päätöstä.

Yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori on todennut, että tuossa päätöksessä rikottiin sipoolaisten perustuslaillista oikeutta kunnalliseen itsehallintoon.

Jos siis halutaan kuvata Suomen tämänhetkistä yhteiskunnallista tilannetta, on kirjainyhdistelmälle KMS annettava aivan uusi merkitys. KMS on yhtä kuin Kehittyvien metropolien Suomi.

Metropolien rakentajat ovat se ryhmittymä, joka Suomea nyt todellisuudessa johtaa.

Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen vaalirahoina jakamat muutama satatuhatta euroa ovat pikkuraha niiden satojen ja tuhansien miljardien rinnalla, joita tuohon metropoliprojektiin tullaan upottamaan.

Metropoli rules. Kuinka käy Kainuun ja muiden taantuviksi tuomittujen alueiden? Onko mahdollista luoda sellainen todellinen Kehittyvien maakuntien Suomi -verkosto, joka ajaisi - ei vain muutaman yksittäisen liikemiehen - vaan kaikkien nyt näivettymään tuomituilla alueilla asuvien ihmisten etuja?

Juha Häkkänen Kajaani

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Toteutukseen tarvitaan asennetta ja navigaattoria

Kasvukeskusten ulkopuolistakaan Suomea ei kurjisteta

Joka päivä on hyvä metsäretkipäivä

Eläkelupaus rotanloukkuna uudessa hallitusohjelmassa?

Orpolla oppositiossa orpo olo

Hotellilaiva tarvitsi erityisjärjestelyjä

Ministerin painajainen

Huoli-ilmoituskäytännöt yhtenäistettävä

Kuopio tarttuu mahdollisuuksiin ja sijoittaa tulevaisuuteen

Hoitotakuu toteutuu Kuopiossa, kiireelliset asiat hoituvat heti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.